Vierailulla Monika Karlssonin luona Källarholmenilla: – ”Olemme kyllä hieman hulluja, kun puuhaillaan kaiken tämän kanssa”

Monika "Moni" Karlsson pitää puutarhastaan. Kuva: Malin Johansson
Monika "Moni" Karlsson pitää puutarhastaan. Kuva: Malin Johansson.
Julkaistu:

Monika Karlsson tulee minua vastaan pihallaan Källarholmenilla puutarhahanskat ja kunnon polvisuojilla varustetut puutarhahousut päällään. Simonbyssä sijaitsevalla noin hehtaarin kokoisella rantatontilla Monilla on tarpeeksi tilaa istuttaa kaikkea mistä hän unelmoi – ja vielä vähän lisää. Kun hän osti tontin avopuolisonsa Tomin kanssa 25 vuotta sitten, oli heinäpelto siellä, missä hänellä on nykyään istutuksensa. Nyt kasvit kukoistavat ja kasvavat nopeaa vauhtia korotetuissa istutuslaatikoissaan.

– Olen aina ollut kiinnostunut istutuksesta ja pidän uusien istutustapojen kokeilemisesta.

Monin talo. Kuva: Malin Johansson

Hän kutsuu itseään viljelyharrastajaksi, mikä on vaikea ymmärtää, kun näkee kaikki vihannekset, hedelmät ja marjat, joita hänellä on puutarhassaan monen kauniin kesäkukan ja perennan lisäksi. Keskellä puutarhaa on viihtyisä paikka, jossa voi istua. Siellä on kierrätetty betonimylly, joka toimii takkana. Mutta upeaa puutarhaa ei saa, jos vain istuu tuolissa nauttimassa.

– Täällä istumme myöhään iltaan pitkän päivän työn jälkeen, kertoo Moni.

Puutarhan vanhemmassa osassa kasvaa muun muassa keltaista sipulia, valkosipulia, härkäpapuja ja parsaa. Kun kulkee puutarhassa eteenpäin, löytyy kyssäkaalia, palsternakkaa, nauriita ja retiisejä. Uutta tänä vuonna on kikherneet.

– Me kateviljelemme ja lannoitamme leikatulla ruoholla, ruo´oilla, merilevällä ja nokkos- ja bokashivedellä, kertoo Moni.

Bokashivesi tulee kompostointimenetelmästä, jossa kerätään nestettä ruoanjätteestä. Moni antaa minun haista bokashivettä. Siitä tulee epämiellyttävä haju, mutta Moni vakuuttaa, että se on paras lannoite!

Muutama itsepäinen peltokorte kasvaa soratiellä, ja Moni ottaa myös ne talteen lannoitteeksi, koska niissä on paljon hyviä ravinteita. Soratietä varrella kasvaa hunajamarjapuskia, jotka kuuluvat Monin lempikasveihin. Marjat ovat sinisiä, pitkulaisia ja kovin makeita ja kypsyvät jo kesäkuussa.

Kasvihuoneiden sisällä

– Tässä on meidän kaalitalomme, Moni osoittaa ja selittää että kaalikasvit ovat hyvin haavoittuvaisia erilaisille hyönteisille ja etanoille.

Kaali istutuslaatikossa. Kuva: Malin Johansson

Kaalitalon ulkopuolella kasvaa myös kaalikasveja istutuslaatikoissa, ja niitä Moni on suojellut lampaankarvalla. Monin lempipaikka puutarhassa on viihtyisä kasvihuone, jossa on kesäkukkia ja lukuisia yrttejä, tomaatteja ja kiinnostavia vihanneksia. Siellä tuoksuu ihanalta basilikalta, jota löytyy monesta ruukusta. Retiisit ovat jo isoja ja kukoistavat odottaessaan sitä, että ne siirretään avomaahan. Ison, lämpimän istutuslaatikon ansiosta, Moni voi aloittaa istuttamisen aikaisin keväällä, vaikka kasvihuoneessa ei ole lämpöä. Laatikossa on hevosenlantaa, johon on sekoitettu vettä niin että se kompostoituu. Prosessista tulee lämpöä.

Lämpölaatikko. Kuva: Malin Johansson

– Laatikon sisällä on tosi lämmintä, lämpimimmillään 60–70 astetta, sanoo Moni ja selittää että kun lämpötila laskee, voi lisätä multaa ja istuttaa.

Kukoistavat retiisit ovat muun muassa saaneet alkunsa lämpimässä istutuslaatikossa.

Puutarhassa on myös kasvihuone joka toimii saksalaisena ”hugelbädd”:inä. Kasvihuone on rakennettu kuoppaan, joka on täytetty tukeilla ja toimii puukompostina. Tukit imevät kosteutta ja erittävät sitä kasveille, jotka kasvavat niiden päällä, tässä tapauksessa tomaateille.

– Olemme kyllä hieman hulluja, kun puuhaillaan kaiken tämän kanssa, nauraa Moni.

Basilika. Kuva: Malin Johnasson.

Tänä vuonna ajatuksena oli, että istutuksia olisi vähemmän kuin viime vuosina – mutta niin ei käynyt. Joissakin Paraisten ravintoloissa tulee kesän aikana löytymään Källarholmenin itse viljelyt kasvit ja ennen kaikkea kauniita syötäviä kukkia, joita löytyy paljon Källarholmenilla!

Malin Johansson

Käännös: Linn Turkki