Keskustelua paikallisista kestävistä ratkaisuista

Lauantaina 28. helmikuuta kaupungintalolla järjestetään seminaari, jossa asukkaat voivat esittää aloitteita ja ratkaisuehdotuksia kestävämmän paikallisen yhteiskunnan luomiseksi.

– On tärkeää että ihmiset ymmärtävät että he voivat itse vaikuttaa siihen millaisessa yhteiskunnassa he asuvat. Usein odotamme että joku tulee ja ratkaisee ympäristöongelmat, mutta meidän on itse luotava kestäviä ratkaisuja ja malleja, jos haluamme muuttaa yhteiskuntaa. Aloitteiden pitää tulla paikallisilta asukkailta, sanoo CLL:n koulutussuunnittelija Johanna Fredenberg. CLL (elinikäisen oppimisen keskus) on yksi seminaarin järjestäjistä.

Seminaarin avausluennon pitää Jan Forsmark, Ruotsin siirtymäverkoston koordinaattori. Siirtymäliike on maailmanlaajuinen verkosto, joka toimii ruohonjuuritasolla kestävän elämäntavan ja elävän paikallisen yhteiskunnan puolesta. Tavalliset ihmiset muodostavat paikallisia ryhmiä, jotka toimivat kestävämmän elämäntavan puolesta. Tuetaan, koulutetaan ja neuvotaan paikallisesti kun ihmiset haluavat parantaa yhteiskuntaa paikallisella tasolla. Liike toimii runsaassa 50 maassa eri puolilla maailmaa, mutta ei vielä Suomessa. Forsmark on työskennellyt paikallisten ympäristöasioidden kanssa noin 30 vuotta ja ollut luomuviljelijä kymmenen vuoden ajan kasvattaen mehiläisiä, vihanneksia ja lampaita.

Luennon jälkeen osallistujat jaetaan pienempiin ryhmiin, joissa jatketaan keskustelua paikallisista ratkaisuista. Ajatuksena on että osallistujat ehdottavat itse teemoja, joita työstävät pienryhmissä.

Seminaarin tarkoituksena on herättää keskustelua siitä mitä voidaan tehdä yhdessä paikallisen yhteiskunnan parantamiseksi sekä innostaa haasteisiin.

– Sosiaalisissa ryhmissä kuten

kyläyhdistyksissä on voimaa. Jos yrittää muuttaa ympäristöä yksin tai vain ”perhetasolla” voi helposti käydä niin että asiat eivät etene, ei ole aikaa tai voimia. Ryhmästä voi saada sosiaalista tukea ja ryhmäläisten taustat ja tiedot ovat avuksi. Ennen vanhaan tämä toimi aivan toisella tavalla kuin nyt, sanoo Katja Bonnevier, Saaristomeren biosfäärialueen koordinaattori, joka on

yksi seminaarin järjestäjistä.

Tiettyjä konkreettisia asioita tehdään Paraisilla jo nyt, mutta vielä on paljon tehtävää. Nauvossa ja Korppoossa lähiruokaringit ovat käynnistyneet hyvin ja sellainen voisi aloittaa toimintansa myös Paraisilla. Reko-lähiruokarinkiin kuuluu paikallisia tuottajia ja asiakkaita, jotka haluavat hankkia lähellä tuotetun ruoan suoraan tuottajilta. Tuottajat myyvät tuotteensa verkossa, usein Facebook-ryhmässä, asiakkaat tekevät tilauksensa ja tuotteet jaetaan asiakkaille sovitussa paikassa, tavallisesti kerran viikossa.

– Noin 18 000 suomalaista kuuluu jo lähiruokarinkiin, joita on Suomessa nyt 36 erilaista, kertoo Fredenberg. Aloitteen Paraisten Reko-ringiksi pitää tulla tuottajilta, jotka sen perustavat. Me voimme auttaa antamalla tukea ja neuvoja.

Kehittämisen arvoista Paraisilla olisivat myös kirpputoripäivät, jotka voisivat olla vaikkapa kylissä samaan aikaan tai talouksien kestävien energiaratkaisujen neuvonta.

– Esimerkiksi aurinkopaneeleja voitaisiin tilata yhdessä. Muilla paikkakunnilla yritykset ovat järjestäneet kiinnostuneille tiedotustilaisuuksia minkä jälkeen on tehty yhteiset tilaukset ja asennettu paneelit koko kylälle tai isommalle ryhmälle. On paljon halvempaa tehdä yhteinen isompi tilaus ja asennuksessa saadaan apua ja neuvoja toisilta kun tehdään yhdessä, miettii Bonnevier.

– Dejen kunnassa Ruotsin Värmlannissa on avattu Fritidsbank– vapaa-ajan pankki, josta voi lainata tavaroita ilmaiseksi. Kunta tukee toimintaa ja paikalliset asukkaat lahjoittavat tavaroita, joita he eivät tarvitse tai käytä. Näitä voivat olla urheiluvälineet ja lasten tavarat. Näkisin jotain tälläista mielelläni myös Paraisilla, kertoo Fredenberg.

Marina Saanila, suomennos Leena Lehtonen