Koirat pelastustehtävissä Bläsnäsissä
Paraisten Bläsnäsin koirarannalla ei torstai-iltaisin uida vain huvikseen, vaan tositarkoituksella. Kymmenkunta koiraa ohjaajineen harjoittelee tuolloin vesipelastusta.
– Hienoa! Upeeta! Vau miten hieno! Hyvä Elmo! Taitava poika!
Omistajansa ja koko treeniporukan kehuista ei meinaa tulla loppua, kun Elmo on onnistuneesti vienyt suussaan olevan oranssin kapulan noin seitsemän metrin päässä kumiveneessä istuvalle harrastuskaverille. Elmo hoiti homman niin hienosti, että veneen sijaintia päätettiin siirtää eli koiran uintimatkaa pidentää.
– Käytämme opettamisessa niin sanottua positiivista palkkaustapaa eli emme moiti epäonnistuneista suorituksista vaan palkitsemme ruhtinaallisesti kaikista onnistumisista, kertoo Monica Nurmi-Sinisalo veneestä käsin.
– Palkka voi olla kehuja, makupala tai vaikka kiva leikkihetki.
Kaikki rodut ovat tervetulleita
Tänä torstaina Bläsnäsin rannalla, kaupungin aitaamalla koirien uima-alueella treenaa viisi koiranomistajaa isojen ja hieman pienempien koiriensa kanssa. Yleensä paikalla on noin 10–12 innokasta koirakkoa, tänään poikkeuksellisesti vain viisi.
– Me emme katso koiran rotua, näköä, kokoa tai mallia, vaan kaikenlaiset koirat ovat tervetulleita harjoittelemaan, kertoo Italianseisojan eli Braccon omistaja Sarita Keppola.
– Jokainen harjoitus räätälöidään koiran osaamistason mukaan, hän jatkaa.
Vesipelastus on lajina tarkoitettu newfoundlandinkoirille ja landseereille. Näiden rotujen ei tarvitse osallistua soveltuvuuskokeeseen. Sen sijaan kaikkien rotujen on ensin läpäistävä soveltuvuuskoe, jotta ne voivat kilpailla lajissa. Ruotsissa kilpailuoikeus on vain näillä kahdella rodulla, newfoundlandinkoiralla ja landseerilla.
Kehuja ja leikkiä
Nyt harjoitusvuorossa on Veikka, puolitoistavuotias noutaja. Koiran tehtävänä on viedä pehmeä kapula veneessä olevalle ihmiselle.
– Palkkaa Veikka sinne veneen sivulle, koska se säheltää vielä sen verran sen veneen kanssa, koiran ohjaaja Nana Nordling neuvoo veneessä istuvaa treenikaveriaan.
Eikä aikaakaan, kun kehut jälleen raikaavat. Sen jälkeen Veikka saa vetää ja retuuttaa lempileluaan, kunnes ohjaajalta tulee napakka käsky.
– Jätä!
Muutaman uintikerran jälkeen Veikka viedään takaisin autoon ansaitsemalleen tauolle.
– Me olemme menossa tämän lajin soveltuvuuskokeeseen parin viikon päästä. Saa nähdä kuinka käy, pohtii Monica Nurmi-Sinisalo vierellään 5-vuotias bordercollie.
– Aloitimme viime kesänä ihan leikkimielessä. Kun koira innostui ja osoitti taitoa lajiin, halusin toki jatkaa, Monica kertoo harrastustaustastaan.
He harrastavat myös agilityä, vähän hoopersia ja näyttelyissä käyntiä. Jutta Ekman on tullut Bläsnäsiin Turusta mukanaan niin ikään 5-vuotias bordercollie, Elmo.
– Olemme harrastaneet tätä lajia vasta pari kuukautta, eikä meillä ole mitään kilpailullisia tavoitteita. Elmo tykkää kovasti uida, mikä helpottaa aika lailla tämän lajin harrastamista, Jutta naureskelee.
Hyppyä ja hukkuvan pelastusta
Illan mittaan koirat harjoittelevat tasonsa mukaisesti kaikkia neljää vesipelastukseen kuuluvaa liikettä eli veneestä hyppyä, veneen tuontia, esineen vientiä ja hukkuvan pelastusta. Vesipelastuksessa harjoitellaan tehtäviä, joista voi olla apua myös maastossa.
Esimerkiksi tilanteessa, jolloin maastossa pitäisi viedä jotakin tarpeellista paikkaan, jonne ihminen ei pääse, mutta koira pääsee. Pari tuntia vierähtää nopeasti ja on illan viimeisen harjoituksen vuoro. Yksi porukasta hyppää veneestä veteen pelastettavaksi. Veikka saa jälleen aloittaa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, siltä Veikan meno näyttää.
– Toivottavasti emme koskaan joudu tositehtäviin. Mutta tietenkin toivon, että jos joskus osuisin sellaiseen tilanteeseen, koirani voisi olla avuksi, Nordling sanoo.
– Tätä on kiva harrastaa juuri sen vuoksi, että tästä taidosta voi olla joskus ihan oikeasti hyötyä.
– Haluamme kiittää Paraisten kaupunkia siitä, että saamme käyttää tätä rantaa harrastamiseen, Nordling kiittelee kaikkien puolesta.
Anne Pelkonen
pku@aumedia.fi