Suru ja kauneus kohtaavat Saaristomerellä

Turvallinen. Panta Rhei on Hollannissa valmistettu 12 tonnia painava alus. Julli Gestranius hankki merikelpoisen aluksensa erityisesti merihautauspalveluja varten. Kuva: Anne Pelkonen
Turvallinen. Panta Rhei on Hollannissa valmistettu 12 tonnia painava alus. Julli Gestranius hankki merikelpoisen aluksensa erityisesti merihautauspalveluja varten. Kuva: Anne Pelkonen
Julkaistu:

Saaristomeri on vaikuttava yhdistelmä erilaisia elinympäristöjä ja niiden kohtaamisia. Se on myös ollut - ja on edelleen - monen saaristolaisen viimeinen leposija.

Merihautauksessa tuhkaa sisältävä uurna lasketaan mereen. Turun saaristossa merihautauspalveluja tarjoaa paraislainen Merenhenki -varustamo. Toiminta sai alkunsa yrittäjän omasta kauniista kokemuksesta.

– Osallistuin vuonna 2013 lankoni merihautajaisiin Itämerellä Pohjois-Saksan edustalla. Tilaisuus oli niin hieno, herkkä ja koskettava, että päätin heti, että tämän hautaustavan haluan tuoda myös omille kotivesilleni, kertoo saaristossa koko ikänsä veneillyt paraislainen Carl-Johan ”Julli” Gestranius.

Ensimmäiseksi oli hankittava toimintaan soveltuva alus. 12 tonnia painava Panta Rhei löytyi Iistä vuonna 2018. Alus on rekisteröity 10 henkilölle.

– Aluksen hyvien meriominaisuuksien ansiosta hautaukset voidaan toteuttaa turvallisesti myös huonommassa säässä, Julli sanoo.

Jos on alus vankka ja merikelpoinen, niin sitä on myös sen kokenut kapteeni.

– Aloitin veneilyn 8-vuotiaana optimistijollalla. Sen jälkeen olen purjehtinut ympäri puolen maailmaa, opettanut purjehtimista Pohjois-

Amerikassa ja haaksirikkoutunut keskiyön pimeydessä Jamaikan lähellä, Julli kertoo monista purjehdusmatkoistaan.

Panta Rhein hankittuaan Julli sai järjestettäväkseen ensimmäisen merihautausmatkansa vielä samana kesänä.

– Ajoimme vainajan lähiomaisten kanssa Saaristomerelle ja laskimme aikoinaan muun muassa kommodorina toimineen aviomiehen uurnan rauhallisesti meren syliin. Tilaisuus oli hyvin kaunis ja koskettava. Vaimo luki miehelleen merimiehen kirjoittaman runon ja laivakellon lyödessä neljä “lasia” eli klo 14.00 uurna laskettiin mereen. Tämän jälkeen ajoimme kierroksen hautauspaikan ympäri. Seremonian päätteeksi ja kotimatkan alkamiseksi annoin kolme pitkää äänimerkkiä laivan äänitorvella ja nostin Suomen lipun ylös.

Aluksen kapteeni kirjaa hautauksen tarkan ajankohdan ja sijainnin aluksen lokikirjaan. Tiedot kirjataan hautaustodistukseen, joka luovutetaan omaisille matkan päätteeksi. Todistuskopiot toimitetaan Metsähallitukselle sekä tuhkauksen suorittaneelle krematoriolle.

– Merihautaus oli toimintaa aloittaessani vielä harvinaista Suomessa. Nyt tapa yleistyy kaiken aikaa. Ruotsissa näin on jo tapahtunut, Julli tietää.

Seremonia. Kapteeni soittaa laivakelloa ja antaa aluksen torvella äänimerkin hautausseremonian merkiksi vanhojen merimiesperinteiden mukaisesti. Kuva: Anne Pelkonen

Uurnanlasku merelle on hyvin ympäristöystävällinen tapa. Uurnien materiaalina käytetään lasittamatonta savea tai merisuolaa, jolloin uurna liukenee meriveteen parissa viikossa. Kukkien sidonnassa tai uurnan naruissa ei saa käyttää keinotekoisia materiaaleja eikä rautalankaa. Jäähyväissanat voi kirjoittaa pieneen kiveen tai näkinkuoreen ja laittaa uurnaan.

– Merihautaus voi olla omaisille myös kaunis tapa tutustuttaa seuraavat sukupolvet saaristoluontoon. Ei kaikilla välttämättä ole ollut mahdollisuuksia kokea merielämää tai nauttia saaristosta.

Panta Rhei järjestää hautauspalvelujen lisäksi muistoretkiä hautapaikalle. Kapteeni lukee hautauspaikalla kaikkien sinne haudattujen vainajien nimet.

– Jokainen kokee ilon, surun ja kuoleman omalla tavallaan. Haluan tarjota omaisten suruun myös kauneutta tuomalla heidät osaksi ainutlaatuista, yhteistä saaristoluontoa ja samalla vaalia vanhaa merimiestapaa.

Merenhenki -varustamon tarjoamat merihautauspalvelut löytyvät hinta- ja yhteystietoineen osoitteesta www.merenhenki.fi. Hintaa merkittävämpi seikka lienee kuitenkin yrityksen tarjoama mahdollisuus jättää läheiselleen hiljaiset hyvästit aina niin kauniilla Turun saaristomerellä. Juuri niin kuin on tehty jo vuosisatoja.

Anne Pelkonen