Koska sinusta tulee ”oikea” paraislainen?

Olin työskennellyt reilun viikon Paraisten Kuulutuksissa, kun minulle esitettiin kysymys: oletko sinä ”oikea” paraislainen? Ensimmäisten viikkojeni aikana toimituksessa oli monia kysymyksiä, joihin minulla ei ollut vastausta, mutta tämä kysymys sai minut ajattelemaan muutaman kerran lisää. Uskon, että vastaus kysymykseen on kyllä, samalla kun totesin, että olenhan asunut suurimman osan elämästäni täällä. Muutin paikkakunnalle hieman yli 20-vuotiaana ja sitä ennen olin viettänyt kaikki lapsuuteni kesät Turunmaan saaristossa, missä sukuni juuret ovat.

Sipoossa syntyneelle korvissani kilahtaa joka kerta, kun kuulen jonkun kotona huutavat ”ge den åt han” (anna se hänelle). Taistelin lasteni kanssa monta vuotta ja yritin itsepintaisesti joka kerta korjata, kun sana honom korvattiin sanalla han – nyttemmin olen antanut periksi. Antaa opettajien huolehtia siitä. Lasteni korviin kuulostaa oudolta sanoa ”ge den åt honom”, kaipa he sitten ovat oikeita paraislaisia. Juuri muuttaneena paraislaisena sain aika nopeasti oppia, missä päin taloa ”knapuln” on ja minne ajetaan, kun ”far och skeesa”. Sen sijaan perheeni on oppinut tietämään mitä tarkoittaa, kun tarjoillaan kotona ”pripelsåsia” – silloin sipoolaiset syövät jauhelihakastiketta.

Juuri muuttaneena paraislaisena ostoskierros Malmilla sujui merkittävästi nopeammin. Nykyisin voi pikavisiitti kaupassa kestää huomattavasti pidempään, koska usein törmää niin moneen tuttuun, jonka kanssa haluaa vaihtaa muutaman sanan. Tämä saa minut eittämättä ajattelemaan, kuinka tärkeää sosiaaliset verkostot ovat, että ympärilläsi on ihmisiä ilahduttamassa ja antamassa energiaa ja jotka voivat tarvittaessa ojentaa auttavan kätensä. Olen aina pitänyt paraislaisia avoimina ja vastaanottavaisina.

Huolimatta alueen rikkaasta yhdistyselämästä, erilaisista harrastusmahdollisuuksista ja yrittäjyydestä, Paraisten väestökehitys on laskevaa. Miten tämä trendi saataisiin katkaistua? Paraisten kaupungin strategiassa nostetaan esille halu kehittää houkuttelevia konsepteja tukemaan Paraisille muuttamista. Samoin korostetaan halua luoda muuttovalmennuksen malli yksilöille, perheille ja yrityksille. Mielestäni on erittäin tärkeää, että jokainen – olipa sitten ”oikea” paraislainen tai juuri muuttanut – saa tuntea olevansa osa suurempaa yhteisöä ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja ottaa osaa kaupungin kehitykseen eri tavoilla. Parainen on hieno saaristokaupunki, missä kaikki voivat löytää mahdollisuutensa ja toteuttaa itseään esimerkiksi koulutuksen, työn ja aktiivisen vapaa-ajan kautta.

Malin Johansson

PK:n toimittaja

Käännös: Timo Järvenpää