Koivisto juhlii kuun lopussa Paraisilla
Heinäkuun lopulla Paraisilla vietetään Koivistolta sodan jälkeen evakkoon joutuneiden karjalaisten perinteistä yhteistä tapahtumaa, eli Koivisto-juhlia.
Parainen valikoitui pitopaikaksi pitkälti MattiAggen ansiosta, sillä Turun ympäristön koivistolaisten yhdistyksen puheenjohtaja avasi keskustelun kaupungin suuntaan jo hyvissä ajoin.
– Varsinainen ajatus Koivisto-juhlien järjestämisestä Paraisilla sai itse asiassa alkunsa erään Utön vierailun yhteydessä, kun heitin esille ehdotuksen tapahtuman tuomisesta Paraisille silloiselle kaupunginjohtaja FolkeÖhmanille, Matti Agge kertoo.
Suhtautuminen oli myönteistä ja Paraisten tuominen esille karjalaisten parissa on tietenkin tervetullutta.
– Viime kesänä 110-vuotisen Koiviston kirkolla järjestetyssä tapahtumassa oli paikalla 400 vierasta, tälle vuodelle odottaisin paikalle kutakuinkin 300–500 vierasta, Agge sanoo.
Tällä hetkellä ilmoittautuneita on toista sataa. Viimeiset ilmoittautumiset otetaan vastaan paikan päällä, tai paikkoja voi ainakin kysyellä.
– Koivisto-juhlien talkooporukkaan kuuluu noin 70 henkilöä, mutta ohjelmaakin on paljon. Toimin itse Turun ympäristön koivistolaisten yhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa vetäjänä, mutta minulla on todella hyviä apulaisia mukana, Matti Agge kertoo.
Esiintyjät ovat pääasiassa koivistolaistaustaisia paikallisia voimia.
Majoituspuoltakin on kartoitettu etukäteen aina Tuorlaa myöten, mutta toivottavasti mahdollisimman moni tulee Paraisille asumaan.
– Osa toki majoittuu ystävien ja tuttavien luokse, Agge toteaa.
Harvat ovat yleensäkin yhtä kiinnostuneita omasta historiastaan kuin karjalaiset.
– Historia meillä on vahvasti mukana ollut aina, Marja-vaimo on lukenut historiaa ja minä puolestaan olen aina ollut
kiinnostunut historiasta. Tytär Mari kiinnostui sitten sen ansiosta ja opiskelee historiaa Turun Yliopistossa, Matti Agge kertoo.
Muun muassa suunnistuskartoistaan tuttu JormaAke, Liisa Ake-Helariutan veli, on todennäköisesti tunnetuimpia koivistolaistaustaisia Paraisilla. Jorma Ake on myös piirtänyt useita Koiviston alueen karttoja.
Paraisille, pääasiassa Lemlahteen ja Attuun, asutettiin sotien jälkeen yhteensä 360 karjalaista.
Siteet entiseen kotiseutuun ovat säilyneet vahvoina läpi vuosikymmenten, vaikka pääsy alueille on ajoittain ollut melko hankalaa. Alue lasketaan rajaseuduksi ja saaret Koiviston (nyk. Primorsk) edustalla ovat lisäksi luonnonsuojelualuetta. Aika ajoin sinne on pääsy täysin kielletty, välillä siellä pääsee käymään.
– 1990-luvulla kun ensimmäisen kerran pääsimme käymään Koivistonsaaressa, minulla oli enot ja tädit mukana näyttämässä paikkoja. Viime aikoina olen jo itse toiminut oppaana siellä, Matti Agge kertoo.
Matkakohteena alue on todella mielenkiintoinen.
Vielä 1800-luvulla venäläiset halusivat pysyä väleissä ja olivat hyvää pataa koivistolaisten kanssa. Kaupankäynti oli vilkasta Pietariin päin, kaikki mitä myytäväksi saatiin meni siellä myös kaupaksi.
Tsaarikin vieraili mielellään seudulla, sillä siellä oli rauhallista ja turvallista verrattuna Pietariin.
– Kun Nikolai II halusi tulla metsästämän, isoisä rakensi laiturin sitä varten. Koko tsaarin seurue tuli maihin, huonekaluineen päivineen. Isoisä ja isoäiti olivat paikalla, isoäiti antoi kukkia keisarille ja hän sai siitä hyvästä kultarahan. Kunnioitustakin oli kuvioissa, sillä keisari kätteli isoisääni ottaen ensin valkoisen hanskansa pois kädestä, Agge kertoo sukunsa vaiheista.
– Koiviston edustahan oli erittäin suosittu ankkuripaikka matkalla Pietariin, reitti on syvä ja ahtojäiltä suojassa. Nykyäänhän siellä on eräs maailman suurimmista öljysatamista, Matti Agge kertoo.
Koivistolaiset olivat merenkulkijoita. Usein kotona viljeltiin maata omaan käyttöön, lisätienestit hankittiin puolestaan kalastatuksen tai laivanrakennuksen puolelta. Taitavia veneenrakentajia oli paljon, ja esimerkiksi Raumalle perustetun Hollmingin telakan taustalta löytyy koivistolaisia.
Hollmingin telakka rakensi Neuvostoliitolle sotakorvauksena yhteensä 34 kappaletta puista kuunaria.
– Koivistolla oli iso laivasto, paljon kaljaaseja. Aivan kuten Paraisillakin, josta vieläkin muistan kuinka kaljaasilla käytiin hakemassa sokerijuurikkaita täältä Gundvikin rannasta ja vietiin Saloon, Matti Agge kertoo.
Putkakalastus oli niin ikään suosittua koivistolaisten parissa. Silloin lähdettiin avomerelle kevyen puisen rakennelman kanssa, jossa asui neljä miestä kalastuksen lomassa.
– Paljon Karjalan myötä menetettiin, metsänjalostuslaitoksia ja vesivoimaa oli runsaasti, Agge muistuttaa.
Gundvikissa Matti Agge perheineen viihtyy, sillä rantakin on riittävän lähellä. Kalastus on edelleen lähellä sydäntä, kalastuskausi loppui juhannuksen alla kestettyään yhtä mittaan lähes kahdeksan kuukautta.
– Kuhaahan tuolta enimmäkseen tulee, vaikka tilanne onkin huonontunut. Kunnon jäätalvea toivoisin, sillä se saisi hylkeet pois täältä. Koivistollahan hylkeenmetsästys oli koko ajan käynnissä, ainakin niitä peloteltiin. Nykyään ne ovat lähes kesyjä, Agge toteaa.
Kalastuksen tulevaisuus elinkeinona huolestuttaa niin ikään Aggea.
– Kalakoulusta taisi tänä keväänä valmistua vain yksi kalastaja, meikäläinen täytti 73 vuotta enkä tiedä kuinka kauan voin enää jatkaa, vuonna 1954 ensimmäiset kalatilinsä saanut Matti Agge sanoo.
– Tällä omalla tekemiselläni en ainakaan vie keneltäkään työpaikkaa, pikemminkin luon työpaikkoja muille. Sanotaan että yksi kalastaja työllistää ainakin yhden toisen henkilön.
67. Koivisto-juhlat
Karjalan Koivistolta (nyk. Primorsk) aikanaan evakkoon joutuneiden ja heidän perillisten tapahtuma.
Järjestetään 25.–26.7. Paraisilla.
Osallistujia odotetaan paikalle noin 300-500.
Päätapahtumapaikkana toimii Sarlinin koulu.
Ohjelmassa on näyttelyitä, ohjelmaa lapsille, kyläkokouksia, työpajoja ja erilaisia kiertoajeluita.
Lauantai huipentuu laivaristeilyyn m/s Lilyllä.
Sunnuntaina vuorossa on jumalanpalvelus Paraisten kirkossa.
Tapahtuman pääjuhlaa vietetään sunnuntaina klo 14 alkaen koulun liikuntahallissa.
Ensi vuoden Koivisto-juhlia vietetään Porvoossa.
Suomen Koivisto-Seurasta lisää netissä: www.koivistolaiset.net.
Mikael Heinrichs
050 306 2004/mikael.heinrichs@fabsy.fi