Puutarha jossa puut saavat viedä tilaa

7. elokuuta on jälleen valtakunnallinen Avoimet puutarhat -teemapäivä. Paraisten Sysilahdessa Ritva ja Christer kutsuvat upeaan puutarhaansa, joka on eksoottisten puiden, lähes sadan erilaisen rhodorendronin ja monen muun jännittävän kasvin keidas.

On juuri ukkostanut ja sadevesitynnyri Ritva ja Christer Blombergin talon nurkalla Sysilahdessa on täynnä. Kosteus hohkaa heinäkuun kuumuudessa.

– Sade teki puutarhalle hyvää, sanoo Ritva ja kutsuu meidät takapihalle, missä istumme alas pergolaan, jonka Christer on rakentanut mutkikkaista syreenin oksista. Se on peitetty villiviineillä, manchuriankärhöllä ja lumikärhöllä.

– Pergolan rakentamiseen ei tarvittu mittanauhaa tai vatupassia, hän sanoo.

Sen 40 vuoden aikana, jonka he ovat asuneet Sysilahdenkujalla, he ovat kehittäneet noin 2000 neliömetrin kokoisen puutarhan reheväksi keitaaksi, monine erilaisine ”huoneineen”. Noin 500 neliömetristä he ovat luoneet ruusutarhan. Pergolan nykyisellä paikalla oli ennen perunamaa, mutta noin kymmenen vuotta sitten he luopuivat kokonaan hyötykasvien viljelystä. Vaikka trendi nykyään onkin aika päivvastainen.

– Väsyimme perunoiden viljelyyn, ne ovat niin halpoja kaupassa, toteaa Ritva.

He aloittivat ostamalla rhododendronin taimia Mustilasta, mutta vähitellen Christerin kiinnostus kasvien kasvattamiseen siemenistä ja pistokkaista kasvoi. Kuljemme eteenpäin puutarhassa ja suurin osa puista, puskista ja muista kasveista joita katselemme, ovat Christerin siemenestä tai pistokkaasta kasvatettuja. Kasvatustyö vaatii suurta kärsivällisyyttä, koska monet lajit kasvavat hitaasti ja ovat herkkiä. Christer nauttii tiedon karttamisesta ja uppoutuu kasvatuksen saloihin. Hän on jäsenenä muun muassa Suomen Ruususeurassa ja Dendrologian seurassa. Puutarhakiinnostuksensa ansiosta he ovat tutustuneet moneen muuhun puutarhaharrastajaan, ja heidän kanssaan he vaihtavat kasveja ja tietoa.

– Säkkimaata en ole koskaan ostanut, sen valmistamme itse puutarhakompostista ja hevoslannasta oman salaisen reseptini avulla, sanoo Christer ohittaessamme isoja kasoja.

Ruusupuutarhassa monet ruusut ovat jo kukkineet ja sade on kurittanut niitä, jotka vielä ovat kukassa. Mutta kun omistaa viitisenkymmentä lajia ruusuja, on aina joku laji joka kukkii. Christer ja Ritva muistavat kaikkien nimet; Freja Balsgårdista, keltainen Auroraruusu, violetti Skedan ruusu ja hauska raidallinen Gallianruusu, vain muutaman nimetäkseen. Kaikki ovat omajuurisia.

– Savimaa on ihanteellinen ruusuille, jotka tarvitsevat vahvan maaperän, eivätkä ne pidä naapureista, sanoo Christer siitä, kuinka tärkeää on pitää ruusujen juurien ympäristö vapaana rikkaruohosta.

Mutta nähdäkseen Blombergin pariskunnan puutarhan todelliset erikoisuudet, katse täytyy nostaa latvoihin. Puutarha on kuin puulajipuisto useine enemmän tai vähemmän eksoottisine puineen, ja vasta kun Ritva ja Christer alkavat osoittamaan eri runkoja, eri lajit näkee yksilöinä kaiken vehreyden keskellä. Täältä löytyy muun muassa kaukaasiansiipipähkinä, siberian korkkipuu, tulppaanipuu, hasselpähkinä punaisilla lehdillä, erilaisia punalehtisiä koivuja, kuparivaahtera, jättituija, pensaspoppeli, valeakaasia, amerikan jalopähkinä, katsura ja monta magnolian erikoislajia, esimerkiksi rohtomagnolia jättilehtineen, jotka vievät ajatukset johonkin sademetsän kasviin. Blombergin pariskunnan mukaan heillä on varmasti ainakin 70 erilaista puuta ja lähemmäs 100 rhododendronin lajia, joista suuri osa on kasvatettu siemenestä.

– Amerikan jalopähkinän pähkinät ovat suuria, ja täytyy varoa, ettei ne tule päähän, toteaa Ritva,

Ritva ja Christer ovat vuosien varrella käyneet vierailulla useassa kauniissa puutarhassa ja saaneet ideoita muilta.

– Nyt kaikki ovat tervetulleita tutustumaan meidän puutarhaamme, ja toivottavasti he puolestaan saavat inspiraatiota täältä, sanoo Ritva.

Tuuli Meriläinen

tuuli.merilainen@aumedia.fi

Käännös Timo Järvenpää