Kaikki irti työpajoista
Kaupungin järjestämät avoimet käsityöpajat ovat olleet pop.
Nyt on menossa ensimmäinen viikko kaupungin Do it Yourself (Tee se itse), DIY-työpajoista. Kahden viikon ajan kaupunki tarjoaa avoimia käsityöpajoja suurille ja pienille vanhoissa Tips-tjänstin tiloissa Kauppiaskatu 10:ssä. Työpajat ovat jo houkutelleet monta kävijää, kertoo projektijohtaja Viveka Lindqvist.
Tarjolla on graffitityöpaja, sisustustyöpajoja, oman romurobotin ja omien korujen tekemistä ja paljon muuta. Arkiaamupäivät on varattu koululaisille ja päiväkotiryhmille, mutta iltapäivät ja illat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Saa tulla ja mennä, kuinka haluaa. Useimmat työpajat ovat maksuttomia, ainoastaan työpajassa, jossa tehdään seppele kevätkukista, otetaan pieni tarvikemaksu. Työpajaan, jossa tehdään sätkynukkeja perheenjäsenistä, tarvitsee tuoda mukana valokuvia perheestä, muutoin kaikissa työpajoissa ovat tarvikkeet valmiina.
– Koska me 90-prosenttisesti käytämme tarvikkeita, jotka on saatu lahjoituksina tai ne on kierrätettyjä, voimme pitää työpajat ilmaiseksi. Monet ovat lahjoittaneet sellaista, jolle ei enää ole käyttöä. Vielä otamme mielellämme vastaan lisää materiaalia, sitä voi halutessaan mieluusti tuoda tänne, Lindqvist sanoo.
Kun PK vieraili työpajoissa yhtenä aamupäivänä, Malmin koulun 6B-luokka oli tekemässä pusseja matkapuhelimiaan varten nukka/ryijytekniikalla.
Elin Pettersson ja Jessica Fagerholm istuvat pöydän ääressä ja solmivat ryijysolmuja.
Kun ne tulevat valmiiksi, he ompelevat miniryijynsä kiinni kankaanpalalle, jonka he sitten ompelevat matkapuhelinpussiksi.
– Se on kyllä vähän vaikeaa. Emme ole tehneet tätä aikaisemmin, tytöt sanovat.
He saavat apua tekstiilityönpettajaltaan Ida Runebergilta. Hän on valtavan iloinen, että oppilaat saavat kokeilla myös ryijyn solmimista.
– Tämä on vanha tekniikka, joka ei kuulu opetussuunnitelmaan. Tartuin heti tilaisuuteen, kun saimme kutsun osallistua. Uudessa opetussuunnitelmassa ei ole yhtä paljon käsityötä kuin aikaisemmin, se on todella harmillista. Käsityö on aine, jossa käytetään koko aivoja ja käsiä, lisäksi se on ainoa aine, jossa työskennellään pitempien prosessien parissa. Käsityö edistää prosessiajattelua ja siinä oppii omasta itsestään, kun tekee työtä käsillään. Minun mielestäni prosessi, jossa luodaan jotain on tärkeämpää kuin materiaali, josta sitä tehdään. Siksi on harmi, että Paraisilla lähtökohtana on, että kaikilla on yhtä paljon teknistä käsityötä kuin tekstiilityötäkin, ei enää ehditä tehdä pitempikestoisia töitä, jotka ovat tärkeitä prosessiajattelulle.
Tänään torstaina pidetään työpaja graffitinmaalauksesta Samuli Metsärannan kanssa. Hän opiskelee taidetta ja on maalannut graffiteja yli kymmenen vuotta. Jos sää on hieno, paja pidetään Ahosen kulmalla ja sateen sattuessa luolassa. Huomenna, perjantaina, on taideterapiaohjaaja Tove Bornemannin pitämä työpaja, jossa saa maalata intuitiivisesti ilman suorituspaineita.
Työpajoja pidetään maanantaista lauantaihin 25. huhtikuuta saakka.
Marina Saanila, suomennos Tarja-Liisa Mäkelä