Lukiot tekevät tiiviimpää yhteistyötä

Molemmille kouluille luodaan yhteinen kurssitarjotin, jonka myötä kaikki opiskelijat voivat valita kursseja kummastakin koulusta. Lisäksi tarjolle tulee useita yhteisiä, valinnaisia kursseja.

Koulut säilyvät itsenäisinä ja ovat jatkossakin suomen- ja ruotsinkielisiä, mutta kielirajojen yli tehdään myös yhteistyötä käytännön tasolla.

– On syytä painottaa että emme ole tulevaisuudessakaan luomassa kaksikielistä koulua. Päinvastoin, pyrimme tällä tavalla turvaamaan kahden suhteellisen pienen, mutta vahvan koulun olemassaolon, toteavat kaupungin opetuspäällikkö Ulrika Lundberg ja hänen kollegansa Katriina Sulonen suomenkieliseltä puolelta.

Parainen on edelläkävijän asemassa kun Opetushallitus on uuden opetussuunnitelman yhteydessä myöntänyt varoja kestävää kehitystä ja globalisaatiota käsittelevää teemakurssia varten. Kurssi on Paraisten lukion ja Pargas svenska gymnasiumin yhteinen ja sitä tullaan tarjoamaan myös muille lukioille maassamme.

– Satuin huomaamaan että tällaista hanketta varten sai hakea rahoitusta, ja sitten tulikin jo kiire, toteaa ruotsinkielisen lukion rehtori Annika Gustafsson.

Muutaman vuoden ajan hieman kokeelliselta pohjalta lähtenyttä yhteistyötä tuodaan kovaa vauhtia konkretian tasolle.

Ympäristöön liittyvä yhteinen kurssi soveltuu loistavasti saaristokaupungin lukioille. Syksyn tarjonnassa on muitakin mahdollisuuksia osallistua yhteisille kurssikokonaisuuksille.

– Tämä konsepti tuntuu uppoavan opiskelijoihimme, toteaa Paraisten lukion rehtori Ari Rintanen. Voimme esimerkiksi tarjota lyhyttä ranskaa, mikäli opiskelija haluaa käydä kurssin ruotsinkielisellä puolella. Ylipäätään kurssitarjontamme monipuolistuu ja peruskoulunsa päättävien kohdalla käytyjen keskuteluiden perusteella moni harkitsee nyt kotikaupungin lukiota Turun sijasta.

Paraisten lukioon on hakenut 32 yhdeksäsluokkalaista, mikä on selvästi viime vuosia suurempi lukumäärä.

Paraisten lukio on pieni, mutta Turun lukioilla on myös muita vetovoimatekijöitä koon lisäksi. Monet Turun suomenkieliset lukiot ovat erikoistuneet jollekin tietylle alalle. Tässä suhteessa Turku ei ole seurannut muualla Suomessa vallitsevaa trendiä.

– Raumalla lukiossa on yli 600 opiskelijaa, Vaasassa suomenkieliset lukiot on yhdistetty siten että oppilaslukumäärä on yli 800. Salossa mennään samaan suuntaan, Rintanen toteaa. Samalla hän kuitenkin näkee kaksikielisyydessä kilpailuvaltin: tiiviimpi yhteistyö voi myös houkutella opiskelijoita.

Syksyllä järjestetään muutamia yhteisiä työkursseja fysiikassa ja biologiassa. Suomenkielinen opettaja opettaa osan kurssista ja ruotsinkielinen osan. Opiskelijat ovat kielikylvyssä.

– Yhteiset kurssit ovat syventäviä, eli vapaaehtoisia, kursseja ja opettajat ovat suhtautuneet tähän positiivisesti, Annika Gustafsson toteaa.

Opetuspäälliköt painottavat että opetuskielen valinta on jokaisen lehtorin oma, heidän opetusvelvollisuutensa koskee ainoastaan sitä kieltä, jonka perusteella heidät on työhön valittu.

Paraisten lukion opiskelijoiden parissa uudistukseen suhtaudutaan positiivisesti. Käytännönläheinen kielikylpy koetaan hyödylliseksi ja laajempi kurssitarjonta on niin ikään tervetullut asia.

– Vapaus valita useammasta kurssista on hyvä asia. Ainakin omalta osaltani pelikurssi joka taisi olla syksyllä golfia kiinnostaa eniten, toteaa toisen vuoden opiskelija Aatu Dahl Paraisten lukiosta.

Luokkatoveri Viivi Röntynen on niin ikään innoissaan syventyvästä yhteistyöstä.

– Tuntuu järkevältä päästä puhumaan ruotsia myös muualla kuin ruotsin kielen tunnilla, hän sanoo.

Yhteinen turvallisuuskurssi, joka järjestetään Gyltön kasarmilla yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n sekä Pargas reservofficerare -yhdistyksen kanssa kiinnostaa häntä eniten uusista kursseista.

– Jo viime viikolla meillä oli yhteinen teemapäivä, Röntynen kertoo.

– Ja vapun tienoilla oppilaskunnat järjestivät yhteisen tapahtuman, Dahl jatkaa.

Ruotsinkielisellä puolella ajatukset ovat samansuuntaisia. Jo entuudestaan vaikeiden kurssien kohdalla hankala terminologia vieraalla kielellä askarruttaa, vaikka kokeet ja kirjalliset tehtävät saakin tehdä omalla äidinkielellään.

– Valinnanvapaus on hyvä asia, mutta esimerkiksi suomen kielen kanssa tuskaileville tietyt kurssit voivat muodostua vieläkin vaikeammiksi, toteaa ruotsinkielisessä lukiossa toista vuotta opiskeleva Alexander Gröning.

Anja Kuusisto

Mikael Heinrichs

050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi