Tuuli ja tuisku ei häiritse – hieman enemmän lunta olisi saanut olla

Kirjalan päiväkodin kaksikielinen ulkoryhmä viihtyy ulkona. PK:n toimittaja tervehtii ulkoryhmä Regnbågarna-Sateenkaaria melko kylmänä torstaiaamuna. Mutta lähinnä toimittaja saa lämmitellä sormiaan muistiinpanoja kirjoittaessaan.

– Ulkoryhmä aloitti syksyllä ja meillä oli hiljan jo päiväkodissamme oleville lasten vanhemmille, jotka olivat kiinnostuneita ulkoryhmään liittymisestä, suunnattu tiedotustilaisuus kodassamme. Aika paljon kysyttiin, miten vaatetus toimii ja jaksavatko lapset olla koko päivän ulkona ja mukana oli vanhempia, joiden lapset ovat olleet jo mukana ryhmässä yhden syksyn, jotka vastasivat esiin tulleisiin kysymyksiin, kertoo Kirjalan päiväkodin johtaja Kerstin Lassinniemi.

Tällä hetkellä ulkoryhmässä on neljä lasta, mutta ryhmään otetaan mielellään lisää lapsia. Vanhemmat, joiden lapsi on jo Kirjalan päiväkodissa, voivat olla yhteydessä suoraan Lassinniemeen. Muualla varhaiskasvatuksen parissa olevien lasten vanhemmat voivat puolestaan anoa siirtoa helmikuun aikana. Mikäli lapsi ei vielä ole varhaiskasvatuksen piirissä, vanhempien tulee hakea paikkaa.

Metsä alkaa kun piha päättyy

Päiväkoti sijaitsee Ali-Kirjalantiellä, vain kivenheiton päässä Turun tiestä. Metsän reuna alkaa periaatteessa heti, kun astut pihalta ulos.

Toimittaja saa tutustumiskierroksen metsän reunassa ja ottaa osaa ulkoryhmän aamutoimiin. Sisällä nautitun aamupalan jälkeen, kun odotellaan, että kaikki lapset saapuvat, ryhmä aloittaa ulkoilun hakemalla varastosta polttopuita kotaan. Tällä kertaa välipalaksi on kodassa valmistettuja lättyjä iltapäivällä. Lounas syödään myös ulkona, mutta sitä ei valmisteta itse. Tavallisesti ryhmä syö samat välipalat kuin muutkin päiväkodin lapset.

Varastossa on myös ulkohuussi, jota ryhmä käyttää.

– Ainoa asia, jota emme ole vielä kokeneet, on todella kylmä talvi alle miinus 20 asteen säässä ja lunta, mutta sadetta meillä on ollut enemmän kuin reilusti, nauraa varhaiskasvatuksen opettaja Petra Kronberg.

– Sade ei oikeastaan ole häirinnyt meitä lainkaan, lähinnä sisällä olevat ryhmät ajattelevat sen olevan vaikeaa.

Välipala ulkona maistuu aina paremmalta

Joillakin toisilla pienillä ryhmillä on tapana vierailla Sateenkaarien luona joka päivä ja tänä torstaina on vuorossa suomenkielinen ryhmä Oravat.

Lapset leikkivät yhdessä ja pelaavat polttopalloa samalla, kun Kronberg valmistelee päivän ensimmäistä hedelmävälipalaa. Siinä välillä toimittaja saa kirjattua kaikkien nimet muistilehtiöönsä ja he ehtivät vastaamaan muutamaan nopeaan kysymykseen.

Mitä touhuatte täällä ulkona, mikä on hauskinta?

– Meillä on tapana kiivetä puuhun, sanoo Aston, joka antaa samalla näytteen kiipeilytaitoistaan.

– Ja pelaamme myös nattia ja muistipeliä, kertoo puolestaan Kevin.

Lukas piti eniten polttopallosta, kun taas Saga piti riippumatoista, joita oli ripustettu puiden väliin syksyllä. Ne on nyt otettu pois, mutta laitetaan varmasti takaisin, kun kevät lähestyy.

Kevin kertoo, että ryhmällä oli kerran disko kodassa. Ikkunat peitettiin patjoilla, otsalamput vilkkuivat ja musiikki soi.

– Lepäämme myös kodassa, missä meillä on patjoja ja makuupusseja, hän kertoo.

Luonnon materiaalit kunniaan

Lapset laittavat selkäreppunsa sisälle kotaan, missä on myös paljon värikkäitä julisteita ja seinälle ripustettua tietoa. Jotkut lasten taideteokset koristavat myös seiniä.

– Periaatteessa teemme samoja asioita kuin sisäryhmät, mutta kuitenkin ulkona ja kodassa. Käytämme paljon luonnon materiaaleja ja kuvaamme luomuksiamme. Kovinkaan paljon lapset eivät vie mukanaan kotiin, kertoo Kronberg, joka on erikoistunut ulko-ohjaajaksi jo aikaisemmin.

Kerran viikossa ryhmällä on metsämörritoimintaa lähimetsässä, jolloin oleskellaan hieman pidempään poissa päiväkodin pihapiiristä. Ryhmä tekee myös samoja juttuja kuin muutkin kaupungin päiväkodit, uintikäynnit ja vierailut jäähallilla kuuluvat ohjelmaan.

– Syksyllä poimimme puolukoita ja keitimme omaa hilloa trangiassa.

Kronbergin mukaan vanhemmat arvostavat kaksikielistä toimintaa ja luonnollista yhteistyötä muiden ryhmien välillä Kirjalan päiväkodissa. Ulkoleikkien aikana kieliä sekoitetaan vapaasti ja lapset uskaltavat myös käyttää toista kieltä tarvittaessa. Valitettavasti lätyt menevät toimittajalta sivu suun, sillä paluu työpöydän ääreen sormiaan lämmittelemään odottaa. Keli ei ollut huono, ainoastaan pukeutuminen, kuten usein todetaan.

Mikael Heinrichs

050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi

käännös Timo Järvenpää