Qvidjan lajitempaus
Biobliz-lajikartoitustempaus houkutteli viime viikon torstaina Qvidjan kartanon tiluksille satapäisen yleisön. Mukana oli myös lukuisia lajieksperttiä, jotka kartoittivat oman erikoisalansa lajeja kartanon mailla. Kartoittamalla Qvidjan lajien kirjon mahdollisimman tarkkaan, voidaan tulevaisuudessa ottaa alueen monimuotoisuus huomioon suunniteltaessa paikan toimintaa.
Ympäristötyössä tarvitaan vapaaehtoisten osallistumista, jotta asioita saataisiin tehtyä enemmän ja paremmin, kertoo Saariston biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier.
– Tällaiset tempaukset myös voivat herättää ihmisten kiinnostuksen luotoa kohtaan. Kun useampi tunnistaa luonnosta harvinaisia lajeja, Bonnevier jatkaa.
ympäristötyössä.
BioBlizin yhteydessä yleisöllä pääsi myös tutustumaan Qvidjan kartanoon.
– On ollut mahtava huomata, että ihmiset ovat oikeasti innostuneita lajikartoituksesta, vaikka Qvidjan linnakin on avoinna yleisölle, kartanon emäntä Saara Kankaanrinta kertoo ilahtuneena asetellessaan löytämäänsä kuollutta rupikonnaa tutulle sanomalehdelle, niin että lapset voivat katsella sitä.
Biologi Juho Paukkunen Helsingin Yliopiston eläintieteen yksiköstä kartoittaa Qvidjassa pistiäisiä, toisin sanoen esimerkiksi ampiaisia, mehiläisiä, kimalaisia ja muurahaisia. Hänen väitöskirjansa kultapistiäisistä valmistuu piakkoin. Kultapistiäisiä ei vielä ole Qvidjasta löytynyt, mutta Paukkunen toteaa, että niitä kyllä voi alueelta vielä löytyä.
Paukkusen Qvidjaan kutsui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Iiro Ikonen. Paukkunen on vienyt maastoon pyydyksiä, joiden avulla hän houkuttelee pistiäisiä. Hänen mielestään BioBliz on todella hyödyllinen ja mukava tapahtuma, joita kaivattaisiin Suomessa enemmänkin.
– Täällä yhdistyvät lajitiedon lisääntyminen ja maallikoiden innostaminen luotoasioita kohtaan, Paukkunen kertoo. Samalla hän löytää kivikkokimalaistyöläisen Qvidjan kauniiden kukkaistutusten keskeltä ja merkitsee uuden lajin kartoitusvihkoonsa.
Pitkän linjan nilviäismies Hannu Ormio on ollut jo 8 vuotta eläkkeellä työstään Metsähallituksen luontopalveluista, mutta silti hän on innoissaan päästessään tutkimaan Qvidjan nilviäisiä. Hän esittelee lajikirjasta eri etanalajeja ja antaa kiinnostuneiden maallikoiden katsella mikroskoopista pieniä kotiloita.
Qvidjan kartanon omistajat Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta ovat tunnettuja ympäristötyöstään. Pariskunta panostaa voimakkaasti ja laajalla rintamalla niin Itämerityöhönsä, kuin ympäristöystävällisemmän maanviljelyn kehittämiseen.
Laura Johansson
050 555 9292
laura.johansson@aumedia.fi