Kastepuu on rakennettu

Kastepuu. Kirkkoherrat Juho Kopperoinen ja Sara Grönqvist ihailevat seurakuntien uutta, yhteistä kastepuuta Paraisten kirkossa. Kuva: Mikael Heinrichs
Kastepuu. Kirkkoherrat Juho Kopperoinen ja Sara Grönqvist ihailevat seurakuntien uutta, yhteistä kastepuuta Paraisten kirkossa. Kuva: Mikael Heinrichs
Julkaistu:

Tarkkasilmäisimmät kirkonkävijät ovat saattaneet huomata uuden tulokkaan Paraisten kirkon alttarin vieressä.

Siellä komeilee seurakuntien yhteinen kastepuu, johon ripustetaan puinen pikkulintu jokaista kyseisen vuoden aikana kastetun lapsen nimellä.

– Tämä on tavallaan uusvanha juttu, sillä ruotsinkielisellä seurakunnalla on aikoinaan ollut vastaavanlainen taulu. Meillä tosin ei ole tällaista vastaavaa ollut aikaisemmin, toteaa Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juho Kopperoinen.

Kastepuu on molempien seurakuntien yhteinen hanke, eli kaksikielinen puu.

Kastepuu sopii myös hyvin yhteen reformaation juhlavuoden kanssa, sillä puun istuttaminen on yksi tapa juhlistaa tapahtumaa. Tässä tulee paikallinen sovellus puun istuttamisesta.

– Seurakuntia onkin itse asiassa kehotettu istuttamaan puita, mutta ainakin tässä vaiheessa me päätimme tuoda puun kirkkoon. Mahdollisesti tulemme istuttamaan myöhemmin myös oikean puun, Kopperoinen kertoo.

Ruotsalaisen seurakunnan vt. kirkkoherra Sara Grönqvist kertoo, että heillä on tapana lukea kaikkien edellisenä vuonna kastettujen lasten nimet rukouksen yhteydessä kynttilänpäivänä. Samaa perinnettä tullaan jatkamaan, mutta nyt vanhemmat saavat myös rukouslinnun kotiin – ja toinen ripustetaan kirkossa olevaan kastepuuhun.

– Tämä on mukava, konkreettinen juttu johon koko perhe ja kummit voivat halutessaan osallistua. Linnun voi ripustaa esimerkiksi esirukouksen yhteydessä kastetilaisuutta seuraavalla viikolla, Grönqvist sanoo.

Kirkkoherrat toivovat kastepuusta perinnettä, mutta ajatus vaatii toki hieman totuttelua.

– Puu on suomalaisen Lovi Designin luomus ja rukouslinnut jotka siihen ripustetaan ovat Kårkullan Butikkenista. Halusimme tähän myös paikallisen vivahteen, joten se tuntui luontevalta ratkaisulta. Meille on tärkeää, että linnut ovat juuri paraislaisten valmistamia, Grönqvist ja Kopperoinen toteavat.

Puuhun mahtuu helposti ainakin 120 lintua, ellei enemmänkin. Tällä hetkellä seurakunnissa kastetaan keskimäärin noin 80–90 lasta vuodessa, joten toista puuta ei todennäköisesti aivan heti jouduta hankkimaan.

Kårkullan palvelukeskus Moccalta tilattiin 120 rukouslintua, joista ensimmäiset 40 on jo toimitettu. Lisää valmistuu koko ajan.

PK:n vieraillessa Moccassa René Karlsson on sorvin – tai tällä kertaa porakoneen – ääressä. Hän poraa ohjaaja Robert Lembergin sahaamiin lintuihin reikiä ja hioo sen jälkeen reunat sileiksi.

Tarkkuutta. Kårkullan palveluyksikkö Moccan René Karlsson hioo kastepuuhun tulevan linnun reunoja sileiksi. Kuva: Mikael Heinrichs

Viereisessä huoneessa leikataan nauhoja ja viimeistellään linnut. Eva Koivisto tulee pienen suostuttelun jälkeen kuvaan.

Puu, kaste ja lapsi. Kaikissa katsotaan ikään kuin tulevaisuuteen. Uusi elämä. Eikä tätä puuta tarvitse edes kastella.

– Tällainen luonnollisen puun väri sopii mielestämme myös hyvin kirkkoon. Se näkyy, mutta ei korostu liikaa. Samalla tässä halutaan kutsua ihmiset rohkeasti myös lähemmäs alttaria. Tänne eteenkin saa tulla, Kopperoinen muistuttaa.

Mikael Heinrichs

050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi