Imagotappio vai järkipäätös?
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Taasko ollaan karsimassa kyläkouluja? Miten siihen pitäisi suhtautua? Ei mikään helppo juttu, ja rehellisyyden nimissä onkin todettava, etten itse ole koskaan käynyt ns. ”kyläkoulua”. Asuinpaikastani johtuen asia ei ole ollut ajankohtainen lapsillenikaan.
Toimittajan ominaisuudessa olen tosin ollut ”osallisena” jopa kolmen koulun lakkauttamisessa. Kemiön kunnassa olen nähnyt Tjudan koulun toiminnan lakkaavan, ja Hangossa sekä Täktomin että Lappohjan ruotsinkielinen koulu ovat kohdanneet saman kohtalon. Ne ovat päätyneet kaupungin kiinteistöjen myyntilistalle.
Kannattaako sitten rakentaa uutta 1,45 miljoonan euron edestä, jos oppilasennusteet kielivät pienentyneistä vuosikatraista? Ei, sanoo Kokoomus. Investointipäätös uuden koulurakennuksen osalta on kuitenkin jo tehty, sillä usean äänestyksen jälkeen valtuusto päätti toukokuussa 2015 säilyttää Sunnanbergin koulun. Vånon ja Skräbbölen ruotsinkieliset koulut liitettiin toisiinsa, mutta Sunnanberg jätettiin liitoksen ulkopuolelle äänin 23–20.
Niin kutsutun ”Pohjois-Paraisten” alueella, eli käytännössä Kårlahdessa, Lielahdessa ja Kirjalassa on painetta päivähoidon ja peruskoulun suhteen. Uudehkot asuinalueet keskustan pohjoispuolella edesauttavat tätä kehitystä. Valoniemi ja Norrbynranta siirtävät kumpikin ”keskustan” painopistettä piirun verran pohjoiseen.
Jos sattuu asumaan suhteellisen lähellä kuntarajaa Kaarinaan, kantakaupungin eteläpuolen – puhumattakaan saaristo-osien – asiat saattavat tuntua etäisiltä. Varsinkin jos naapurikuntien palveluiden käyttäminen tuntuu luontevammalta.
Koululiitosasiassa tuntuu lisäksi vallitsevan eräänlainen kieliryhmien välinen köydenveto. Se on tietenkin ongelmallista, sillä tällaista vastakkainasettelua ei tarvita kaksikielisellä paikkakunnalla, jossa kaikesta huolimatta ollaan eletty suhteellisen sovussa viime vuosina.
Parainen tarvitsee lisää asukkaita ja muuttotappion kääntäminen muuttovoitoksi on ensiarvoisen tärkeää. Tässä pyrkimyksessä potentiaalisen uuden asukkaan kieli ei ole millään tavalla oleellinen seikka. Kuten ei minkään muunkaan taustaseikan tulisi olla.
Harva asia saa kuntalaiset yhtä hanakasti barrikadeille kuin kouluverkosto ja ruokahuolto. Silläkin saralla on teetetty selvityksiä, ruokahuollon yksityistäminen on tapetilla ja kohta myös valtuustossa.
Viimeistään talousarviota viimeisteltäessä saattaa jonkun valtuutetun takaraivoon hiipiä pieni harmistuneisuus siitä, että uusi valtuusto aloittaa oman kautensa vasta ensi kesäkuussa. Näistä asioista päätetään todennäköisesti ennen sitä.
Mikael Heinrichs 050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi