Apua!

Siksi päätin pyytää toisia sitoutumaan, tekemään muutoksia suunnitelmiinsa ja varmistamaan, että sain koneeni. (Kiitos avusta!). Odottaessani konetta, ehdin ajattelemaan paljon tätä avunpyyntöä.

Joissakin tapauksissa pyydämme joltakin apua, toisissa pyydämme mieluummin palvelusta. Se miksi kutsumme sitä, riippuu siitä, millaisen avun tarpeessa olemme. Joissakin tilanteissa, jos pyydän apua, se on delegointia, joissakin tilanteissa jaamme taakaan tai laitamme kortemme kekoon.

Kaikenlainen yhteistyö tarkoittaa sitä, että asianosaiset auttavat toisiaan. Jos on kyseessä luovat ratkaisut kokouksessa, tai rakennustyöstä, missä toinen pitää kiinni ja toinen ruuvaa.

Jotkut eivät mielellään pyydä apua. Heidän mielestään on parempi selvitä itse, eivätkä he halua näyttää tietämättömiltä tai kykenemättömiltä. Onko tällä joku yhteys kontrollin tarpeeseen? Vai ovatko nämä ihmiset normaalia ahkerampia? Osaavatko he edes delegoida asioita tilanteessa, missä näin pitäisi tehdä?

Toiset pyytävät mielellään apua heti, kun joku asia ei toimi. Ovatko nämä ihmiset selvästi laiskoja? Vai ajattelevatko he niin, että tavoite saavutetaan, jos kaikki asianosaiset tekevät sen, missä he ovat hyviä?

Jotkut pyytävät apua peitellen. He ehkä vain osoittavat tarvitsevansa apua ja kulkevat ympäriinsä toivoen, että joku ymmärtää auttaa. Toiset pyytävät apua häpeämättä, ehkä jopa siten, että se kuulostaa määräykseltä.

Eri osapuolet reagoivat tähän eri tavalla. Osa auttaa mielellään ja on sitä mieltä, että se on hyvä asia, joillekin auttaminen tuntuu pakolta.

Joidenkin on myös vaikea ottaa apua vastaan, tai ymmärtää, että pelkkä kiitos riittää avun saamisessa ja siten kiitollisuudenvelka on kuitattu. Meillä on erilaiset tapamme vastaanottaa apua.

Nämä erilaiset tavat pyytää ja vastaanottaa apua, ja reagoida siihen, että joku auttaa, tekee kaiken yhteistyön kiinnostavammaksi.

Miten voimme auttaa toisiamme eri tilanteissa siten, että kaikkien vahvuudet pääsevät oikeuksiinsa, ja miten löydämme muodot ja lähestymistavat, jotka toimivat kommunikoidessamme ympärillämme olevien kanssa?

Tunnetun sanonnan mukaan sinun pitää kohdella muita, niin kuin haluat itse tulla kohdelluksi. Pääsemmekö entistä pidemmälle, jos kohtelemme muita, niin kuin he haluavat tulla kohdelluiksi?

Olettaen, että onnistumme selvittämään sen!

Tove Hagström Opettaja, psykodraamaohjaaja ja yksityisyrittäjä. käännös Timo Järvenpää