Liikunnan ilon lähettiläs

Henriette "Tettan" Eriksson syntyi keskellä sotaa 1941 Paraisten Maneesissa, missä hänen isänsä työskenteli talonmiehenä. Yhdessä kolmen siskonsa kanssa hän kasvoi Granitbackenilla ja Storgårdissa, jotka molemmat ovat nykyisin kaivosaluetta. Mutta Granitbackenin pihassa kasvanut vaahtera on edelleen näköalapaikalla. Lapsuutensa kesät Tettan vietti perhesaarella Lillmälössä ja päivät olivat täynnä liikuntaa aamusta iltaan. 1950-luvulla Tettanin isä rakensi saarelle lentopallokentän ja hän muistaa ilolla kaikki ne kovat kamppailut, joita pelattiin sukulaisten kesken.

"Kesät saarella olivat ihania"

– Kesät saarella olivat ihania. Me uimme, hyppelimme ja pelasimme päiväkausia ja tiesin jo silloin, että minusta tulee fysioterapeutti tai biologi. Minua kutsuttiin ”blomloviksi”, koska tiesin kaikkien kukkien nimet.

Solvallan urheiluopisto Espoossa näytteli aikaisin tärkeää roolia Tettanin elämässä ja vain 15-vuotiaana hän otti osaa ensimmäiselle voimistelukurssilleen Solvallassa. Hän muistelee lämmöllä suurtalouskeittiöstä tarjottua hyvää ruokaa ja myöhemmin 80-luvulla hän vietti perheensä kanssa kesälomaviikkoja Solvallassa, kun hän piti niin kutsuttua aktiivilomaa FSG:n tai Finlands svenska Gymnastikförbundin johdolla eteenpäinpyrkiville naisille. Mutta ennen sitä Tettan oli ehtinyt kouluttautua uinnin opettajaksi vuonna 1958 ja viiden vuoden ajan hän piti Paraisten Uimareiden uimakouluja, talvisin Malmin koulun altaalla ja kesällä keskustan kolmella rannalla. Itse hän ui kilpaa nuorempana ja häntä voidaan myös kutsua aluemestariksi. Koko lukioajan hän pelasi käsipalloa Piffenin naisten joukkueessa ja vuonna 1960 hän oli myös ylpeä koulutettu hiihdon opettaja.

– Pidin Palasträn hiihtokoulua Turussa Vartiovuoren puistossa. Paraisilla hiihtokoulua piti Stickan, joten en voinut aloittaa sitä toimintaa, nauraa Tettan.

Tettan toimi yksityisrittäjänä 31 vuotta

Vastavalmistuneena fysioterapeuttina Tettan sai fysioterapeutin viran Kårkullan kuntayhtymän palveluksessa vuonna 1964. Siellä hän oli vuoteen 1967 asti, jolloin Paraisille perustettiin ensimmäinen fysioterapiapalvelu, Tettan haki paikkaa ja sai sen. Kolme vuotta myöhemmin hän perusti oman yrityksensä Paraisten Fysioterapian ja otti vastaan ensimmäiset asiakkaansa kotonaan Tennbyn asunnossa. Tettan toimi yksityisrittäjänä 31 vuotta ja kehitti oman konseptinsa, joka perustui OMT:hen, ortopedinen manuaalinen terapia.

1970-luvulla Tettan johti Piffenin tyttövoimistelua, kuntovoimistelua Arbisissa ja aloitti kehittämään omaa konseptiaan, jonka hän nimitti ”Kehon palvelutunniksi”. Hän harjoitti konseptia reilut 30 vuotta, mutta 1980 hän siirtyi Piffenin voimisteluun, kun naisten jaostosta oli tullut voimistelujaosto 1978. 80-luvulla Kehon palvelutuntia aloitettiin pyynnöstä myös miehille ja muutama vuosi myöhemmin myös sekaryhmille. Uudessa jaostossa Tettan oli mukana aloittamassa muun muassa vanhempien ja lasten voimistelua ja toimi jaoston sihteerinä noin 20 vuotta.

Vuosien 1956 ja 2022 aikana Tettan on osallistunut 14 voimistelutapahtumaan, joista kaksi viimeisintä ovat olleet Svoli Suomen Gymnaestrada 2018 Turussa ja muutama viikko sitten Gymnaestrada Tampereella. Sininen, kaunis mekko, joka Tettanilla oli Tampereella, on edelleen esillä. Närpiön voimistelutapahtuma 1983 on jäänyt historiaan kohtalokkaimpana, mihin Tettan on osallistunut.

Tettan elää kuin opettaa

– Minun piti olla lipunkantajana juhlamarssissa uimahallilta pellon poikki urheilukentälle. Ilmassa oli ukkosta, mutta kaikki asettuivat jonoon esiintymisasuissaan ja lähdimme matkaan. Kun juhlakulkue oli keskellä kenttää, pieni musta pilvi, joka kaiken keskellä satoi kynsien kokoisia rakeita, jotka muuttuivat isoiksi sadepisaroiksi ja me marssiimme urheilukentälle kuin uitetut koirat, kun taas yleisö istui kuivin jaloin katetussa katsomossa.

Tettan elää kuin opettaa ja vieläkin 80 vuoden iässä hän on aktiivinen liikkuja ja käy pilateksessa ja toimii sijaisena Piffenin vesijumpassa. Hänellä on iso puutarha, joka vaatii paljon fyysistä työtä, lisäksi hän on ollut pyörätuolissa olevan miehensä lähihoitaja vuodesta 2018. Mutta mikä on hyvän kunnon salaisuus?

– Hyvien geenien lisäksi, varmasti minun työni, josta olen kiitollinen, kaikki liikunta ja aktiviteetit, joita sain tehdä itse, kun niitä opetin. Ompelukaverini kirjoitti 30 vuotta sitten 50-vuotisonnittelukorttiini ”hän on löytänyt elämäntavan, joka saa hänet tuntemaan olonsa uskomattoman hyväksi”.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, Tettan ottaa esille hänen ja hänen miehensä kyvyn ladata akkuja elämysliikunnalla. He ovat meloneet yhdessä saaristossa, hiihtäneet ja vaeltaneet Härjedalenissa, pyöräilleet ja vaeltaneet Kanariansaarilla ja käyneet pyhiinvaelluksilla.

– Minunhan täytyy elää sillä tavalla, mitä huusin asiakkailleni, kun he lähtivät Paraisten Fysioterapiasta eli ”muistakaa, että liikkuminen ei ole kiellettyä”.

Malin Johansson

Käännös: Timo Järvenpää