Sjöströmin perhe käyttää lämpöä järvestä
Sjöströmin perheen olohuoneen Jötul-kiuas lämmittää mukavasti kylmän tammikuun tuulen puhaltaessa ulkona ja suurten lumihiutaleiden sataessa. Perheellä, johon kuuluu isä Joakim, äiti Sofie ja tyttäret Tilde ja Aline, on uskomattoman kaunis näkymä makean veden altaalle olohuoneen sohvalta. Aikoinaan tontilla asui Joakimin isoisä ja isoäiti. Vuonna 2010 Joakim ja Sofie aloittivat oman kodin rakentamisen ja lokakuussa 2011 he pääsivät muuttamaan. Talo on kaksikerroksinen puujulkisivuinen Teritalo, jolla on kokoa 187 neliömetriä. Joakim rakensi talon yhdessä isänsä kanssa - talontoimittaja asensi vain ulkoseinät. Joakimin isä Gabriel Sjöström keksi ajatuksen käyttää järven lämpöä talon lämmittämiseen.
"En tiennyt mitään järvilämmöstä"
– En tiennyt mitään järvilämmöstä, mutta lopulta tutustuimme järjestelmään ja päätimme asentaa järvilämmityksen ja lämmönkeruuputkistot järvenpohjaan täällä Sysilaxvikenissä. Emme ole katuneet sitä, Joakim sanoo.
Järven lämmön hyödyntämiseksi lasketaan lämmönkeruuputkistot järven pohjalle. Tekniikka toimii pitkälti samalla tavalla kuin maalämpö, ??jolloin tosin porataan reikä maahan. Järvilämpöjärjestelmän putkisto pidetään paikallaan painojen avulla, ja Sjöströmin putket makaavat järvessä noin neljän metrin syvyydessä.
– Vuokrasimme lautan jolta käsin putkistot laskettiin järveen, ja putkisto ovat noin 300 metriä pitkiä. Kaikki sujui melko sujuvasti, työskentelimme viikonlopun ajan.
Järven vesi lämpenee aikaisin keväällä
Putkiston kautta energia kerätään järvestä ja johdetaan järvilämpöpumppuun, jonka teho on 6 kW. Pumpussa energia muunnetaan lämmöksi, joka siirretään sitten talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Joakim kertoo, että hyötysuhde on erittäin hyvä, sillä järven vesi lämpenee aikaisin keväällä ja pitää 20 asteen lämpötilan pitkälle syksyyn. Tänä kesänä vesi oli lämpimimmillään 28 astetta.
Järvi ei saa jäätyä
Järvilämpöjärjestelmä on hyvä vaihtoehto rannan läheisyydessä oleville tonteille, mutta Joakim toteaa, ettei se ole mahdollista kaikkialla saaristossa, sillä esimerkiksi kalastussiimat ja ankkurit voivat lisätä letkujen vaurioitumisriskiä. Lisäksi järvi ei saa jäätyä ja asennukseen tarvitaan lupa kunnalta ja järven omistajalta. Sjöströmien saamien tarjousten mukaan, silloin kun he ryhtyivät pohtimaan erilaisia ??lämmitysjärjestelmiä, maalämmön asennuskustannukset olisivat tuolloin olleet arviolta noin 18 000 euroa, mutta kun he valitsivat järvilämmityksen, hinta oli hieman alle puolet siitä hinta. Joakim arvioi, että he maksoivat noin puolet tästä hinnasta tehdessään asennuksen itse.
Sähkönkulutus on noin 6 000 kilowattituntia vuodessa
Järvilämmitys on ympäristöystävällinen vaihtoehto, jos asennusta ja energian keräämiseen tarvittavaa sähköä ei huomioida. Korkeat sähkön hinnat ovat myös saaneet Sjöströmin perhettä alentamaan sisälämpötilaa muutamalla asteella, ja Jötul-kiuas on hyvä lisälämmönlähde, joka sytytetään useita kertoja viikossa. Sjöströmillä sähkönkulutus on noin 6 000 kilowattituntia vuodessa ja tällä hetkellä sähkön hinta on 46 senttiä kilowattitunnilta.– Olemme pudonneet sisälämpötilan 20 asteeseen, nyt minäkin, joka aina palelen, olen tottunut tähän lämpötilaan, Sofie nauraa.
Muuten he eivät tietoisesti ole pyrkineet vähentämään sähkönkulutusta. Perheellä on myös puulämmitteinen sauna. Lämmitysjärjestelmää voisi käyttää myös talon jäähdyttämiseen kesällä, mutta järven lämpöä ei kannata käyttää jäähdytykseen, koska kesällä järjestelmään tulee niin lämmintä vettä.
– Olemme onnekkaita, että voimme asua näin ja kesällä juosta alas rantaan ja pulahtaa järveen, jos meidän tarvitsee vilvoitella, Sofie sanoo.
Malin Johansson
Käännös: Tuuli Meriläinen