Täällä voi loiskia, hypätä, polskia ja sukeltaa – Uiminen on puhdasta onnea monelle maahanmuuttajanaiselle

Folkhälsan-talon uimahallissa Paraisilla on isänpäivänä vilkasta toimintaa. Sunnuntaiaamu merkitsee sitä, että maahanmuuttajataustaisten naisten ja tyttöjen uimakoulu alkaa, ja eri-ikäiset naiset kokoontuvat uimaan uimaopettajien Chrisse Lindquist-Karppelinin ja Vivica Reuterin johdolla 12-metrisessä uima-altaassa. Nauru raikuu, vesi roiskuu ja monet naiset ovat pukeutuneet peittäviin uimapukuihin ja päähineisiin. Miehet eivät ole tervetulleita tänne.

– Kaikilla täällä olevilla arabeilla on täysin peittävät puvut päällä. On erittäin tärkeää, että täällä on vain naisia, kun meillä on uimakoulu, Petra Henriksson Folkhälsanista selittää.

Monille naisille vesi on tuntematon elementti

Folkhälsan järjestää uimakoulun yhteistyössä Saaristo ilman rajoja -yhdistyksen kanssa ja kurssi on suunnattu maahanmuuttajataustaisille naisille ja tytöille. Alaikäraja kurssille osallistumiselle on 12 vuotta. Yhteensä 10 kerran kurssilla opetellaan uimisen perusteet ja totutellaan veteen. Monille naisille vesi on tuntematon elementti, eivätkä he ehkä ole koskaan olleet uima-altaassa ennen.

– On tärkeää oppia uimaan kun asuu saaristossa. Tuntuu uskomattoman mukavalta, kun näkee naisten ilon ja innokkuuden, Henriksson jatkaa.

Sonja Tobiasson Saaristo ilman rajoja -yhdistyksestä on samaa mieltä.

– Tämä on tärkein kansalaistaito, jota opetamme. Olemme tehneet kovasti töitä voidaksemme taloudellisesti tarjota tämän mahdollisuuden.

Suunnitelmissa on myös miesten uimakoulun perustaminen

Kaikki alkoi muutama vuosi sitten, kun kesällä pidettiin uimakoulua, ja kävi ilmi, että monet maahanmuuttajaäideistä haluaisivat myös opetella uimaan. Tänään listalla on 24 nimeä ja he suunnittelevat uuden ryhmän perustamista. Suunnitelmissa on myös miesten uimakoulun perustaminen, mutta jotta tämä olisi mahdollista, on ensin löydettävä miespuolinen uimaopettaja. Uimakoulussa ei ole kyse vain uimatekniikan oppimisesta, vaan myös hygienia ja rutiinit ovat tärkeitä.

– Kyse ei ole ainoastaan uimisesta, vaan myös sosiaalisesta tapahtumasta, josta naiset nauttivat ja jota odottavat. Joskus naiset nauravat kaksin kerroin, kun leikimme jotain, Lindquist-Karppelin sanoo.

Monilla on ongelmia hengittämisen kanssa

Hän huomauttaa myös, että tämän ryhmän opettaminen on erityisen hauskaa, koska kaikki todella haluavat oppia uimaan ja ovat niin motivoituneita. Monille maahanmuuttajaäideille tämä on ehkä ainoa mahdollisuus yksityiseen ajanviettoon koko viikon ajan. Kaikki tänään läsnä olevat ovat taitavia uimareita ja uivat altaan päästä toiseen ilman apua, eli 12 metriä.

Lindquist-Karppelin huomauttaa, että hän oli aluksi liian tekninen opetuksessaan ja siitä tuli haastavaa, kun ei ollut yhteistä kieltä. Osa naisista puhuu hieman suomea, osa ruotsia ja osa ukrainaa ja venäjää.

– Monilla on ongelmia hengittämisen kanssa, eivätkä he uskalla laittaa päätä veteen. Aluksi monilla oli myös uimista vaikeuttavia vaatteita, mutta nyt useimmat ovat hankkineet kunnolliset uima-asut.

Naiset sukeltavat yksitellen veteen Lindquist-Karppelinin kehotuksesta, ja hän taputtaa, kun hänen oppilaansa onnistuvat pääsemään altaan toiselle puolelle. Sitten on vapaauinnin vuoro, ja silloin täytyy tarkkailla sekä tekniikkaa että hengitystä. Tämäkin sujuu hienosti.

Jana Altalawi (13) on arabi ja kertoo suomeksi oppineensa uimaan kurssin aikana. Hän on pukeutunut koko vartalon peittävään uimapukuun ja päähineeseen.

– Uimakoulussa on kivaa. Aloitin täällä viime vuonna. Uintitekniikan harjoittamisen lisäksi leikimme myös paljon.

Jana ei halua näkyä kuvassa, mutta kertoo mielellään, kuinka hauskaa hänen mielestään uimakoulussa on.

Kommunikoimme Google-kääntäjän avulla

Kristyna Zhyzko (14) on kotoisin Ukrainasta ja puhuu venäjää sekä ukrainaa. Kommunikoimme Google-kääntäjän ja muutaman venäjänkielisen sanan avulla. Kristyna pitää uimakoulusta, ja toisin kuin muut maahanmuuttajat, hänellä käyttää normaalia uimapukua. Hän on myös oppinut uimaan kurssin aikana.

Monet iloiset kädet vilkuttavat hyvästit altaalla, kun lähden. Muistilehtiö on märkä, kameran linssi sumuinen ja sukat märät - mutta sydän on lämmin.

Malin Johansson

Käännös: Tuuli Meriläinen