Muutoksen mahdollisuus
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Vuoden viimeinen kolumnini. Ehkä myös viimeinen kokonaan, ellei pestini jatku. Kirjoittaminen on minulle tärkeää: se saa pysähtymään, hengähtämään ja katsomaan maailmaa vähän syvemmin. Mieli kulkee omia polkujaan, keho rentoutuu ja ajatukset selkiytyvät. Olen aina tuntenut tarvetta kirjoittaa ja sanoittaa ajatuksia paperille, se toimii itselleni pään tyhjentäjänä. Tykkään kirjoittaa myös tarinoita ja antaa mielikuvitukseni laukata mitä korkeimmille kukkuloille. Tämä paikka toki ei ole niitä tarinoita varten, mutta säästän hieman terapiakuluissani kirjoittamalla. Kirjoittamalla mitä tahansa, koska se rauhoittaa itseäni. Kiitän siis tästä mahdollisuudesta.
Olen vielä melko tunnustellen tuonut mielipiteitäni esille näissä kolumneissa, mutta viime kirjoitukseni vastaanotto yllätti. Mielenterveys koskettaa meitä kaikkia, hyvässä ja pahassa ja siitä voisinkin kirjoittaa kokonaisen kirjan. Aihe on tärkeä ja aina ajankohtainen.
Kiitos monista viesteistä ja tarinoista joita sain teiltä koskien edellistä kirjoitustani.
Tällä kertaa käännyn kuitenkin uuteen aiheeseen, joka nousi seuraajiltani saamastani kyselystä.
Sain viestin, jossa kirjoitettiin näin:
"Miten muutos on mahdollista? Nuorilla ei välttämättä tule edes mieleen, että itse voi muuttua ja että nykyinen tai mennyt ei määritä tulevaisuutta."
Tartuin tähän, koska aihe osuu syvälle. Uskon muutokseen. Siihen, että jokainen meistä voi ottaa vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan.
Tartuin tähän, koska aihe osuu syvälle. Uskon muutokseen. Siihen, että jokainen meistä voi ottaa vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan.
Sitä, miten muutos näyttää joskus mahdottomalta silloin, kun elämä menee lujaa ja kaidalla polulla on vaikea pysyä. Yksikään lapsi ei synny ”ongelmanuoreksi”. Ongelmat eivät ole ominaisuuksia vaan ne ovat syntyneet olosuihteista. Mikä on syy, mikä on oire ja kumpaan pitää keskittyä. Kaikkeen ympärillä olevaan ei voi vaikuttaa, mutta itseensä voi.
Siksi kannatankin liikunnan voimaa. Urheilu antaa monelle sen mitä muualta ei saa. Paikkaa, jossa joku odottaa sinua, paikan jossa olet tärkeä ilman selityksiä. Yhteisö tekee muutoksen mahdolliseksi, kun omat taidot ei siihen vielä riitä.
Kun taidot kehittyvät, kasvaa myös itseluottamus. Uudet ihmiset ympärillä, uudet rutiinit ja tunne siitä, että pärjää, ne ovat muutoksen alkuja. Isoja askelia kohti parempaan. Muutos ei tapahdu sormi pystyssä, vaan näyttämällä mallia, kulkemalla rinnalla.
Uskon, jos et uskalla epäonnistua, et uskalla myöskään onnistua. Vain ne jotka tekevät, voivat kompastua ja nousta sieltä oppineena.
Usein muutos alkaa jo pienestä asenteen avartamisesta. Emme voi päättää säästä, mutta voimme päättää, miten sen kohtaamme. Sama pätee kaikkeen muuhunkin arjessa. Etsii pieniä positiivia kohtia mistä on kiitollinen päivän aikana ja keskittyy niihin. Muutos ei ole pelkästään nuorten asia. Se koskee jokaista meistä. Joskus muutos epäonnistuu ja sitä suomessa pidetään jotenkin häpeänä. Uskon, jos et uskalla epäonnistua, et uskalla myöskään onnistua. Vain ne jotka tekevät, voivat kompastua ja nousta sieltä oppineena.
Muutos syntyy pienistä askelista. Liian nopeat ja suuret muutokset kerralla johtaa usein siihen, että palaamme nopeasti entiseen. Anna siis aikaa. Anna lupa epäonnistua. Iloitse pienistäkin edistysaskeleista,olivat ne sitten omia tai nuoren, jota haluat tukea.
Ja ennen kaikkea: puhu. Useampi haluaa auttaa enemmän kuin arvaammekaan.
Jokaisella meistä on oma polkumme, ei tuomita vastaantulijaa. Ei tuomita, vaan tuetaan. Muutos onnistuu yhdessä. Minä uskon sinuun. Toivon, että sinäkin.