Äänestäminen on oikeus
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Tätä kirjoitettaessa eduskuntavaalien ennakkoäänestys jatkuu vielä. Viimeinen ennakkoäänestyspäivä oli tiistaina 14. huhtikuuta ja varsinainen vaalipäivä on nyt tulevana sunnuntaina 19. huhtikuuta. Ennakkoon äänestämiseen on monia syitä; joku on estynyt työn vuoksi, joku on matkoilla, joku haluaa lähteä mökille, veneilemään ja kuka mitäkin. Joku haluaa perinteisesti äänestää aina varsinaisena äänestyspäivänä. Jokaisella on vapaus äänestää silloin kun se hänelle sopii.
Ulkomailla asuville äänestäminen ei aina välttämättä ole aivan yksinkertaista, varsinkin jos äänestyspaikka sijaitsee kovin kaukana. Siksi he ovatkin toivoneet mahdollisuutta äänestää sähköisesti.
Kevät voi olla oikukas vaihtelevine säineen. Miten mahtaa nyt olla äänestäjien käyttäytymisen kanssa: äänestetäänkö tuttua puoluetta ja mahdollisesti entuudestaan tuttua ehdokasta? Vaikuttavatko päätöksentekoon nyt tehtävänsä jättävän eduskunnan saamat heikonpuoleiset kouluarvosanat? Onko ”oman” ehdokkaamme toiminta kuluneiden neljän vuoden aikana ollut toiveiden mukainen vai pienoinen pettymys?
Sopivan ehdokkaan löytäminen saattaa mietityttää. En lainkaan kadehdi nuoria, ensi kertaa äänestäviä valitsijoita. Toisaalta moni nuori seuraa politiikkaa ja hänellä voi olla hyvinkin selkeä näkemys sekä puolueesta että ehdokkaasta, jota äänestää.
Äänestämistä voidaan kutsua kansalaisvelvollisuudeksi. Se on meidän kansalaisoikeutemme, meillä on vapaus äänestää haluamaamme ehdokasta. Ja hyvä näin.
Äänestäjien päätöksentekoa saattavat helpottaa erilaiset vaalikoneet, joita on tällä kertaa aiempaa enemmän. Perinteisten lisäksi mm. eri järjestöillä on omansa. Nyt viimeisin taitaa olla poliittinen nelikenttä. Eri puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat on sijoitettu poliittiselle nelikentälle Ylen 26 vaalikonekysymyksen faktorianalyysin perusteella. Kyse on tilastollisesta menetelmästä, jolla selvitetään taustatekijöitä eri muuttujista. Nelikentältä löytyy vasemmisto–oikeisto eli x-akseli ja konservatiivi–liberaali eli y-akseli.
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg pitää nelikenttäjakoa hyvin toimivana. Hänen mielestään se auttaa lisäksi etsimään sopivaa ehdokasta, etenkin jos äänestäjän puoluekanta ei ole vielä vakiintunut.
Eduskuntavaaliehdokkaiden kampanjointi jatkuu vielä ja tarjolla on soppaa, kahvia, kakkua ja karkkia. Samalla tarjoutuu vielä tilaisuus kysyä ehdokkailta itseä askarruttavia kysymyksiä.
Toivottavasti sää suosii sunnuntaina äänestämään lähtijöitä. Jos mahdollista niin samalla voi tehdä kävelylenkin ja käydä vaikkapa kahvilla – päivän kunniaksi.