Alioppilas

Tuomo Nisula.
Tuomo Nisula
Tuomo Nisula
Julkaistu:

Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.

Suurimmalle osalle abiturienteistä lukio on nyt virallisesti ohi. Kolmen vuoden opiskelu kulminoitui kahden viiikon mittaisiin ylioppilaskirjoituksiin, joiden tarkoitus on testata kuinka hyvin opiskelija hallitsee kolmen vuoden oppimäärän. Mielestäni kirjoitukset eivät ole opiskelijalle reiluja ja sotivat itse lukion oppeja vastaan.

Mitä paremmin onnistut ylioppilaskirjoituksissa, sitä helpommin pääset seuraavaan oppilaitokseen. Teoreettisella tasolla muutaman kuukauden ankaralla lukemisella voi saada paremmat mahdollisuudet päästä korkeakouluun kuin sillä, että lukee kirjoituksiin vähemmän ja keskittyy lukiossa uuden oppimiseen. Kokeiden priorisointi on vanhanaikainen tapa mitata oppilaiden osaamista, eikä se sovi kaikille. Vanhanaikaisuus riivaa Suomen koulutusjärjestelmää niin peruskouluissa kuin toisen asteen oppilaitoksissakin.

Jokainen ihminen on uniikki yksilö, mutta koulutusjärjestelmämme ei huomioi tätä. Kun on mietitty tapaa arvioida oppilaita, niin oppimisen yksilöllistäminen on uhrattu tasapäistämisyyden alttarille ja päädytty taloudellisiin sekä helppoihin kompromisseihin. Ajatuksen tasolla nykyinen käytäntö kuulostaa loogiselta: kaikki saavat mahdollisuuden osallistua täysin samaan opetukseen, ja lopussa jokainen tekee saman kokeen. Tämän ajattelumallin ongelma on vain se, että itse oppilasta ei huomioida yksilönä joka oppii eri tavalla kuin muut. Kouluissa ei opasteta tarpeeksi oman oppimistyylin löytämiseen, ja niin moni päätyykin seuraamaan tätä kaikille asetettua yleistä normia. Tuloksena moni kokee oppimisen tuskana ja Suomessa valmistuu lisää alioppilaita vuosi vuodelta.

Koulutus on modernin suomalaisen yhteiskunnan ydin, ja sitä pitää jatkuvasti uudistaa ja vaalia. Keskustelu nuorten syrjäytymisestä on vieläkin ajankohtainen, ja mielestäni ratkaisu ei ole jatkuvassa nykyisten ilmiöiden demonisoimisessa. Uskon siihen että jokainen on maailman paras jossakin, mutta yhteiskuntamme ei tue oman kutsumuksen löytämistä. Nyt tyydymme vain siihen että nuorelle annetaan pintapuolinen katsaus kymmenkuntaan eri aineeseen, muutama OPO-tunti ja toivotetaan onnea tulevaisuuden valinnoissa.

Tuomo Nisula, opiskelija