Finnsementille vuoden ympäristöpalkinto

människor som får pris i solsken
Finnsementtis miljöchef Ulla Leveelahti, fabrikschefen Tommy Ranta, Pargas stads miljövårdschef Carl-Sture Österman, Finnsementtis vd Miikka Riianheimo samt Katja Bonnevier och Pia Prost, Skärgårdshavets biosfärområde. Foto: Carina Holm
människor som får pris i solsken
Finnsementtin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti, tehtaanjohtaja Tommy Ranta, Pargaisten kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, Finnsementtin toimitusjohtaja Miikka Riianheimo, Katja Bonnevier ja Pia Prost, Saaristomeren Biosfäärialue. Kuva: Carina Holm
Julkaistu:

Finnsementin Paraisten sementtitehdas saa tämän vuoden Paraisten ympäristötekopalkinnon.

Tunnustus jaetaan vuosittain toimijalle, joka on merkittävästi parantanut ympäristön tilaa Paraisilla ja Saaristomeren alueella.

Finnsementin sementtitehdas saa palkinnon siksi, että keväällä se otti käyttöön uuden tehokkaamman tekstiilisuodattimen, joka puhdistaa paremmin sementtiuunien savukaasut. Tämä tarkoittaa parempaa ilman laatua Paraisilla.

"Huomattavasti parempi suodatustapa"

Paraisten kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman sanoo, että uusi suodatustapa on huomattavasti parempi kuin aikaisemmin sementtitehtaalla käytetty.

– Uusi suodatin ei ole altis prosessihäiriöille, minkä paikalliset asukkaatkin huomaavat konkreettisena pölyhaittojen vähenemisenä. Lyhyet puhallukset, jotka aikaisemmin puhalsivat ulos pölyä, ovat nyt poissa.

Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti ja tehtaanjohtaja Tommy Ranta ovat iloisesti yllättyneitä huomionosoituksesta.

– Olemme todella iloisia tästä huomionosoituksesta. On erittäin hienoa, että suurteollisuutta huomioidaan näin hienolla tavalla paikallisella tasolla. Haluamme suojella naapureitamme.

Ympäristöhaasteita

Samanaikaisesti sementintuotannossa on kyse kiven sulattamisesta, mikä asettaa ympäristölle uusia haasteita.

– Olemme aktiivisesti ja tietoisesti tehneet työtä ympäristöystävällisten tuotantomuotojen eteen.

Kehitystyömme ansiosta olemme onnistuneet vähentämään hiukkaspäästöjämme Paraisilla 99 prosenttia 1980-luvun tasoon verrattuna, sanoo Leveelahti.

Finnsementin käyttämistä raaka-aineista kierrätetyn materiaalin osuus on 15 prosenttia. Yhtiön tehtaissa hyödynnetään vuosittain 250 000 tonnia muun teollisuuden jätteitä tai sivutuotteita sementin raaka-aineena.

– Määrä vastaa 6 000 rekkakuormaa, joka tulee käyttöön eikä joudu kaatopaikalle, sanoo Leveelahti.

Kuonaa ja teollisuuden jälkituotteita käytetään hyödyksi

SSAB:n masuuneista Raahesta otetaan vastaan kuonaa ja muita terästeollisuuden jälkituotteita, joka jauhetaan ja käytetään raaka-aineena sementin valmistuksessa.

– Käytämme myös hiilivoimalan tuhkaa sementissämme, sanoo Tommy Ranta.

Polttoaineista noin 40 prosenttia on kierrätettyä.

– Kierrätyspolttoaineiden käytön aloitimme Paraisilla jo vuonna 1998 ja olemme koko ajan vähentäneet fossiilisia polttoaineita. Sen sijaan käytämme esimerkiksi autonrenkaita, pakkausmateriaalijätettä ja kierrätettyä öljyä, Sanoo Leveelahti.

Viidesosa kaikista Suomen kierrätetyistä autonrenkaista käytetään esimerkiksi Paraisten sementtitehtaalla.

Palkinto jaettiin Paraisten kaupungin, Valonian ja Saaristomeren biosfäärialueen järjestämien Saariston ympäristömessujen yhteydessä.

Poimintoja Finnsementin ympäristötyöstä

Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 22 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Kahdessakymmenessä vuodessa Finnsementin tuotannon rikkidioksidin ominaispäästöt ovat pudonneet 90 prosenttia ja typen oksidin ominaispäästöt ovat puolittuneet.

Yhtiö käyttää vuosittain yli 85 000 tonnia kierrätyspolttoaineita. Määrä vastaa Turun kokoisessa kaupungissa syntyvää vuosittaista yhdyskuntajätemäärää.

Yhtiö on siirtynyt käyttämään ”vihreää ammoniakkia”, jota saadaan Kakolan jätevedenpuhdistamon lietteen ja siitä valmistetun biokaasun ylijäämätuotteena. Tällä tavoin vältetään ammoniakin kaukokuljetukset.

Sementtiuunien hukkalämpö hyödynnetään kaupungin kaukolämpöverkossa.

Tämä vastaa yli 2 100 pientalon vuosittaista lämmitysenergiankulutusta.

Carina Holm

carina.holm@aumedia.fi

Käännös: Timo Järvenpää