Jännittäviä aikoja
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Kuten muutama tarkkaavainen lukija ehkä on jo huomannut, viime viikon lehti näytti tietyiltä osiltaan hieman erilaiselta kuin aikaisemmin. Sille on olemassa yksinkertainen selitys. Kulisseissa on nimittäin ollut jonkin verran muutoksia.
Tällä hetkellä lehti tehdään itse asiassa entistä paikallisemmin, sillä toimittajat jotka kirjoittavat tekstejään taittavat käytännössä omat juttunsa ainakin alustavasti sivuille omin käsin. Turussa keskiviikkoisin tapahtuvan työn on tarkoitus vähentyä huomattavasti tämän uuden järjestelyn myötä, samalla kun se lisää yksittäisen toimittajan vastuuta omasta tekstistään.
Tämä merkitsee samalla sitä, että lukijoiden tekstit ja ilmoitukset on jätettävä aiempaa aikaisemmin, sillä samanlaista joustomahdollisuutta kuin aikaisemmin ei enää ole. Joudumme kerta kaikkiaan laittamaan palapelin palaset kohdalleen aikaisemmin kuin mihin olemme tottuneet – ja kaikkien palasten pitäisi ikään kuin osua kohdilleen itsestään.
Sen varaan kuitenkin uskaltaisin luottaa, ettei PK enää 100 vuoden päästä välttämättä ilmesty paperisena lehtenä.
Tietyt pienemmät kosmeettisemmat muutokset johtuvat puolestaan koko prosessin taustalla olevien ohjelmien päivittymisestä uudempiin versioihin. Siitä johtuen esimerkiksi osa tekstien elementeistä näyttää kirjasimiltaan ja tyyleiltään hieman erilaisilta. Aiempaa useammat työmomentit ovat nykyään automaattisia (tai ainakin puoliautomaattisia), mutta kyllähän tässä palapelissä vieläkin liikkuvia osia riittää.
Kolmas yksityiskohta joka tuskin jäi keneltäkään huomaamatta oli 100 vuotta vanhat lehtien sivut, joita oli kaksin kappalein viime viikon lehdessä.
Kun vietämme Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa, emme voi välttyä pieneltä historiakatsaukselta vaikka se kuulostaakin kovin tylsältä. Ilman historiaa ei ole nykyaikaakaan.
Tulemme huomioimaan juhlavuotta ainakin muutamaan otteeseen kuluvan vuoden aikana. Peittojakelunumeroissamme (kahdeksan kertaa vuodessa, eli ne lehdet, joiden välissä on kaupungin liite) tulemme jatkossakin julkaisemaan muutamia vanhojen lehtien sivuja jotka ovat juuri silloin ”ajankohtaisia”.
Tulevaisuuden ennustaminen esimerkiksi juuri 100 vuoden päähän onkin sitten paljon vaikeampi juttu. Varsinkin tällä alalla, joka elää murroksessa. Sen varaan kuitenkin uskaltaisin luottaa, ettei PK enää 100 vuoden päästä välttämättä ilmesty paperisena lehtenä.
Paikalliset uutiset ja niiden kysyntä tuskin silti katoavat mihinkään. Tuskin K.J. Wisskään aikoinaan 105 vuotta sitten tätä lehteä perustaessaan tiesi mitä tuleman piti.
Mikael Heinrichs 050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi