Kielletty tulevaisuus
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Joka päivä kävelen yliopistoon ajattelematta, kuinka suuri etuoikeus se todella on. Huolehdin palautettavista tehtävistä ja tenteistä, mutta koskaan en ole joutunut huolehtimaan siitä, että joku estäisi minua opiskelemasta. Afganistanin naisille todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Koulutus on heille kielletty, ja sitä käytetään välineenä heidän hiljentämisekseen. Heidän paikkansa yhteiskunnassa kielletään ja heidän tulevaisuutensa riistetään.
UNESCOn raportin mukaan 15. elokuuta 2024 ainakin 1,4 miljoonalta naiselta Afganistanissa on evätty toisen asteen koulutus, eli lukio, vuodesta 2021 lähtien. Jopa 80 % kouluikäisiltä afganistanilaisilta tytöiltä ja naisilta on kielletty jotakin, minkä pitäisi olla itsestäänselvyys. Afganistan on nykyään ainoa maa maailmassa, joka kieltää koulutuksen yli 12-vuotiailta tytöiltä. Tämä ei tee minua vain turhautuneeksi opiskelijana ja naisena, vaan myös ihmisenä.
Kouluttautuminen ei tarkoita ainoataan lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Se tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja valita oma polkunsa. Minulle koulu on aina ollut paikka, jossa oppii enemmän kuin vain akateemista tietoa. Siellä olen oppinut ajattelemaan itsenäisesti, uskaltamaan kyseenalaistaa ja ennen kaikkea kohtaamaan uusia näkökulmia ja ymmärtämään maailmaa paremmin. On sydäntä särkevää lukea nuorista naisista, joilla ei ole sitä, mitä pidän itsestäänselvyytenä.
Kouluttautuminen ei tarkoita ainoataan lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Se tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja valita oma polkunsa.
Feminismi tavoittelee tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kaikilla ihmisillä on yhtäläinen arvo. Riippumatta sukupuolesta meidän kaikkien tulee saada samanlaiset mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan ja omaan elämäämme. Tasa-arvon puolesta käytävä taistelu ei koske pelkästään oikeudenmukaisia palkkoja tai edustusta, vaan myös kaikkein perustavanlaatuisimpien oikeuksien turvaamista - oikeutta oppia, ajatella ja unelmoida. Afganistanin naiset taistelevat vapaudestaan, ja heidän taistelunsa muistuttaa meitä siitä, kuinka pitkä matka meillä on vielä edessämme.
En kirjoita tätä ainoastaan jakaakseni turhautumistani, vaan muistuttaakseni vastuustamme. Sinulla, joka luet tätä, on resursseja, alustoja ja erityisesti vapaus toimia. Kukaan ei saa menettää tulevaisuuttaan sukupuolensa takia, feminismi on liike meitä kaikkia varten. Ja haluan, että jokainen tällä maapallolla voisi joka päivä mennä kouluun ajattelematta, kuinka suuri etuoikeus se todella on, sen pitäisi olla itsestäänselvyys.