Klovnit ja muut pellet
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Pienten lasten vanhempana on kutakuinkin mahdotonta olla vastaamatta kysymyksiin, jotka koskevat esimerkiksi pelottavia klovneja. Sellaisia on kuulemma nähty vuorokauden pimeinä tunteina siellä sun täällä, ainakin huhujen mukaan.
Vähin mitä voi tässä tilanteessa tehdä, on rauhallisesti kertoa ettei tässä ole kyse mistään muusta kuin erittäin huonosta pilasta. Esimerkiksi sairaalaklovnit, jotka parhaansa mukaan yrittävät tuoda iloisen ja piristävän tuulahduksen muuten melko tylsään sairaalaoleskeluun, ovat aivan eri puusta veistetyt.
Pakkohan se on myöntää, että tällaisen asian selittäminen tuntuu jokseenkin turhauttavalta. Mutta ei auta mikään.
Kun kuuusivuotias näkee kuvan lehdessä ja kysyy onko siinä pelotteleva pelle, pitää kerta kaikkiaan nousta puolustamaan rehellisiä, iloisia ja punanenäisiä kaveruksia. Nenäpäiväkin on tuloillaan 11. marraskuuta, joten toivottavasti sen yhteydessä tätäkin problematiikkaa nostettaisiin jollain tavalla esille ja puolustettaisiin ”oikeita” klovneja.
Tällä hetkellä pelottava pellenaamari on ”in”, ensi kuussa saattaa jo olla jotain täysin uutta.
Tämänhetkinen klovnivillitys lienee kuitenkin samaa sarjaa kuten kaikki muutkin täysin puskista päivänpolttaviksi puheenaiheiksi nousevat jutut. Niitä hehkutetaan joka paikassa täysin suhteettomassa mittakaavassa ja sitten ne katoavatkin lähes yhtä nopeasti maan kamaralta.
Puheenaiheita tulee ja menee tänä päivänä siihen tahtiin, että heikompaa jo hirvittää. Kaikkia asioita kärjistetään niin paljon kuin mahdollista (ja taustalla on usein erilaisia agendoja). Peiliin katsomalla voi todeta että esimerkiksi lehtien myynti tai klikkien kerääminen voi hyvinkin olla eräs näistä agendoista.
Amerikkalaisen Halloweenin maihinnousu Suomeen markkinavoimien ja yleisen amerikkalaistumisen nimissä sattuu ikävästi samoihin aikoihin klovnivillityksen kanssa. Monissa päiväkodeissa ja kouluissa onkin jouduttu muuttamaan suunnitelmia halloweenin varalle.
Jostakin tietystä asiasta vaikeneminen ja sen ”piilottaminen” on tietenkin myös eräs tapa käsitellä hankalia asioita, mutta tuskin se kaikista paras vaihtoehto. Pohjois-Koreassa tuskin on näkynyt ilkeitä klovneja, ja vaikka olisikin näkynyt, niin kukaan ulkopuolinen ei siitä tietäisi.
Kaiken maailman metkuja on tehty iät ja ajat, niiden muoto vaan vaihtelee eri aikakausina. Tällä hetkellä pelottava pellenaamari on ”in”, ensi kuussa saattaa jo olla jotain täysin uutta.
Mikael Heinrichs 050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi