Kolmas kerta toden sanoo
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Yksitoistavuotiaana näkemästäni Show 4.0:sta en valitettavasti muista paljoa, mutta muistan toivoneeni joskus pääseväni mukaan. Se oli kuitenkin pelkkä ajatus. Kaksi vuotta myöhemmin näin Show MMX:n ja lavalla oli paljon tuttuja. Ehkä osallistuminen kahden vuoden kuluttua ei sittenkään olisi täysin epärealistinen ajatus?
Nyt olen mukana jo kolmatta kertaa, ylioppilaskirjoituksista huolimatta. Vaikka ymmärrän täysin muita samanikäisiä, jotka eivät osallistu kirjoitusten johdosta, en koe sitä minkäänlaisena esteenä minulle. Rehellisyyden nimissä oli ensi alkuun hieman epäilevällä kannalla, sillä tiedän etteivät arvosanani kuulu kaikkein parhaimpien joukkoon. Lisäksi olen taitava stressaaja. Siitä huolimatta onnistuin raahautumaan elokuun tilaisuuteen ja taisin jo silloin tietää että tulen olemaan mukana, vaikka asiasta keskusteltiin sekä kotona että koulussa.
Osallistumiseni kielii kuitenkin siitä hyödystä, mitä olen saanut show’sta aikaisempina vuosina. Voin todeta aikaisemmasta kokemuksesta tiukkojen aikataulujen auttaneen minua opiskelussa. Tällä en tarkoita mitään liiallista stressiä, vaan sitä tosiasiaa että läksyt on todellakin tehtävä heti koulun jälkeen kun en niitä muuten ehdi tekemään illalla harjoitusten tai esitysten johdosta. Tiedän myös että ne kaksi tuntia, jotka vietän PUNT:issa torstain harjoituksissa, eivät todennäköisesti ole läksyjen lukemisesta tai tenttiin valmistautumisesta pois. Miksen siis hyödyntäisi sitä aikaa tekemällä jotakin luovaa ja samalla kielirajat ylittävää?
Tässä ei ole kyse siitä, että show’hun osallistuvat oppilaat eivät ehtisi hoitamaan koulutehtäviään. Tässä on sen sijaan kyse ajankäytöstä koulupäivän jälkeen, aivan kuten minkä tahansa harrastuksen kanssa. Kaikki ymmärtävät harrastusten olevan tärkeä vastapaino koululle. Nuorisoshown osalta ainoa erityispiirre lienee se, että paiskimme kaikkein intensiivisimmin töitä vain muutaman kuukauden ajan.
Mainitsin jo aikaisemmin show:n kielirajat ylittävän ilmapiirin, mikä ainakin omasta mielestäni on niiden tärkeimpiä ominaisuuksia. Miten hyvin tai vähemmän hyvin puhut ruotsia tai suomea ei ole se oleellisin asia, kunhan tulet ymmärretyksi. En voi väittää oppineeni yhtään parempaa suomea, mutta ainakin uskallan käyttää kieltä. Usein unohtuu se seikka, että tässä ollaan kuitenkin tekemisissä ihan tavallisten ihmisten kanssa. Kukaan opettaja ei ole antamassa arvosanaa kielioppiseikoista.
Nuorisoshowt tuovat nuoria yhteen, antavat vanhemmille ylpeyden aihetta ja inspiroivat toisia. Mielestäni tämä on upea perinne jota kannattaa viedä eteenpäin!
Emma Lindgård
käännös Mikael Heinrichs
show.parainen.fi