Leirimeininkiä ja isoillekin ajatuksille tilaa

Iloisia leiriläisiä. Vasemmalta Matti Nikander, Sami Kuusisto, Milja Rastas ja Tilda Kuvaja. Kuva: Mikael Heinrichs.
Iloisia leiriläisiä. Vasemmalta Matti Nikander, Sami Kuusisto, Milja Rastas ja Tilda Kuvaja. Kuva: Mikael Heinrichs.
Iloisia leiriläisiä. Vasemmalta Matti Nikander, Sami Kuusisto, Milja Rastas ja Tilda Kuvaja. Kuva: Mikael Heinrichs.
Julkaistu:

Koupon leirikeskuksen uudella puolella oli viime viikolla käynnissä Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan kesän ensimmäinen rippileiri. Toinen on vuorossa elokuun alussa.

Leiriryhmät ovat suurin piirtein samankokoisia, ensimmäisellä leirillä oli mukana 32 oppilasta, kahdeksan isosta ja kolme opettajaa. Yövahteja on leirillä kaksi.

PK pääsi jututtamaan muutamia oppilaita ja isosia, jotka olivat viihtyneet oikein hyvin leirillä seitsemän päivän ajan. Sunnuntaista lauantaille kestänyt leiri huipentui viime sunnuntaina konfirmaatiotilaisuuteen kirkossa.

Mitä kaikkea leirillä sitten tehdään, ihan noin opetuksen ohella?

– Me olemme laulaneet, pelailleet, leikkineet ja pitäneet erilaisia skaboja täällä, leiriläiset SamiKuusisto ja TildaKuvaja sekä isoset MattiNikander ja MiljaRastas kertovat.

Kuusiston mielestä isosten järjestämät iltaohjelmat ovat olleet leirin varsinainen kohokohta.

– Isoset ovat tehneet todella hyvää työtä niiden kanssa, hän sanoo.

– Ohjelmat koostuvat muun muassa sketseistä, laulusta ja yhteisistä leikeistä, Kuvaja kertoo.

Leirimeininkiä on riittänyt, eikä leirikeskuksen syrjäinen sijainti haittaa lainkaan – pikemminkin päinvastoin.

– Se on itse asiassa ollut ihan hyvä juttu, sillä täällä pääsee todella irti kaikesta ja se sopii tähän yhteyteen. Ranta on lähellä, sauna myös, Milja Rastas sanoo.

Uimassakin on käyty, useinkin, vaikka viikolla satoi ja ukkostikin.

Rippileiri pidetään Koupon leirikeskuksen uudella puolella,

ainoastaan leirijumalanpalvelukset toimitetaan vanhan Koupon tunnelmallisessa kappelissa.

Isosina toimivat Nikander ja Rastas ovat mukana vain tällä ensimmäisellä leirillä, sillä elokuun leirillä puikoissa ovat uudet isoset, eli jo rippikoulun joko viime tai edellisvuonna käyneitä nuoret.

Isoskoulutus kestää yhteensä vuoden, kurssille ilmoittaudutaan syksyllä. Koulutus järjestetään pääasiassa seurakunnan nuortentila Pysäkillä, jossa pidetään tapaamisia noin joka toinen viikko, puhutaan isostoiminnasta ja siitä miten leirit toimivat.

– Isosleirejä pidetään kolme kappaletta täällä Koupossa viikonloppuleireinä, Rastas kertoo.

Isostoiminta on vastannut ainakin näitten kahden nuoren odotuksia.

– Ei oikeastaan ole ollut mitään sen suurempia ongelmia, ohjeita ja apua on aina saatavilla jos jokin asia mietityttää, Rastas vakuuttaa.

– Ja leiriläiset on ollut helppo saada mukaan kaikkiin juttuihin, Nikander lisää.

Kuusisto on ollut positiivisesti yllättynyt leirin suhteen, sillä hän lähti alkujaan mukaan melko negatiivisella asenteella.

– Aluksi halusin heti pois, mutta nyt kun on käynnissä leirin toiseksi viimeinen päivä, en haluaisi ollenkaan pois täältä. Kyllä täällä on oikeastaan aika hauskaa, hän myöntää.

– En vaan kerta kaikkiaan halunnut tänne, halusin ainoastaan saada tämän hoidettua alta pois.

Kuvaja tiesi suurin piirtein mitä odottaa, sillä kaksi isosisarusta on aikaisemmin käynyt rippileirillä.

– Lisäksi isoveli on mukana leirillä isosena, mutta odotukset ovat positiivisesti täyttyneet, hän sanoo.

Perjantaina oli edessä vielä viimeinen leiriyö, jonka jälkeen lauantaina oli edessä aamiainen ja kamppeiden pakkaaminen kotiin lähtöä varten.

– Sen jälkeen menemme vielä harjoittelemaan sunnuntain konfirmaatiota, Nikander kertoo.

Sunnuntain varsinainen konfirmaatio ei nuoria jännittänyta ainakaan vielä perjantaina lainkaan.

– Leirillä mukana olleelle papille ja nuorisotyöohjaajalle pitää nostaa hattua, he tekevät todella paljon töitä leiriläisten ja meidän isosten eteen. He ovat täällä meitä varten koko viikon, auttavat ja kuuntelevat. Se on tosi hienoa, Rastas sanoo.

Entä onko teillä ollut jokin ”tunnuskappale” tai laulu jota oletta erityisen paljon laulaneet?

– Swing Low, Sweet Chariot, se on soinut koko ajan, Nikander heittää.

Rippileiri on monelle iso askel aikuistumisen tiellä. Raamatun opit ovat oleellinen osa kokonaisuutta, mutta leirit antavat myös muunlaisia, tärkeitä eväitä loppuelämää varten.

– Rippikoulu muodostuu monesta hyvin erilaisesta työskentelytavasta, perinteinen ajatus rippikoulun sisällöstä toki on mukana ja perehdymme raamatun teksteihin ja uskontunnustukseen. Sen lisäksi teemme paljon töitä sen parissa, että jokainen oppii tuntemaan itsensä paremmin. Käymme esimerkiksi jokaisen oppilaan kanssa kahdenkeskeisen keskustelun, joka on osoittautunut odella arvostetuksi osaksi kokonaisuutta, kirkkoherra Juho Kopperoinen kertoo.

Jo rippikoulun käyneet isoset ovat tärkeässä asemassa kokonaisuutta.

– Pyrkimyksenä on että jokaisella leirillä on erilaisia isosia: liikunnallisia, musikaalisia, rauhallisia ja menevämpiä. Tarkoituksena on että jokainen leiriläinen löytäisi isosen, johon juuri he voivat samaistua, nuorisotyöntekijä Olli-Pekka Simonen kertoo.

Sunnuntaista lauantaihin kestävän leirin viime hetken valmistelut alkoivat leiriä edeltävänä päivänä.

– Kaikki eivät välttämättä ole leiri-ihmisiä, vaikka monet ovatkin. Seurakunnan henkilökunnan roolina on kuunnella nuoria, turvallisen aikuisen muodossa. Tärkeintä on että he tietävät meidän olevan käytettävissä ja meihin voi olla yhteydessä, Simonen sanoo.

Jokainen leiriläinen osallistuu joka päivä jumalanpalveluksiin, jotka he suunnittelevat itse. Seurakunnan työntekijät eivät pidä leirin aikana yhtään jumalanapalvelusta, mutta antavat toki tukea ja apua pyydettäessä.

– Kun oppilaat ovat täällä viikon ajan, he ovat aluksi oman ”roolinsa” takana ja alkupäivät menevät tunnustellen, mutta kun ollaan 24/7 toisten kanssa tekemisissä, roolit murenevat lopulta. Se on erittäin opettavaista nuorille, Simonen sanoo.

Leiriympäristö luo oman tunnelmansa ja avaa monille täysin uusia kokemuksia.

– Vahvuutena näillä leireillä on monipuolisuus, tarjolla on menevyyttä mutta myös herkkyyttä ja hiljentymistä. Leirin aikana koetaan monia upeita hetkiä, Simonen sanoo.

Leirillä pidetään myös henkilökohtaista oppimispäiväkirjaa ja opitaan tulemaan toimeen ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa – aivan kuten työelämässäkin.

Mikael Heinrichs

050 306 2004/mikael.heinrichs@fabsy.fi

Muiden uskontokuntien edustajat tai kirkkoon kuulumattomat voivat myös osallistua Prometheus-leireille, joita tänä suvena on järjestetty lähialueella Aurinkolahden leirikeskuksessa Hirvensalossa sekä Sauvon Halslahdessa Viirin leirikeskuksella.