Meidät on velvoitettu ottamaan vastuun luonnonympäristöistämme
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Luonnonympäristöjen monimuotoisuuden säilyttäminen pidetään tällä hetkellä tärkeänä kansainvälisen politiikan tehtävänä. Koko maapallon vapaan luonnon osuus on laskenut 30 %:iin kun se vuonna 1970 oli runsaat 60% (David Attenborough: Yksi elämä, yksi planeetta 2020). Jos kehitys jatkuu lineaarisena meillä ei ole enää vapaata luontoa vuonna 2060. Suurin uhka on luonnon metsien ja siten ekosysteemien pirstoutuminen, rakentamisen, avohakkuiden, ympäristömyrkkyjen ja metsäpalojen takia, jotka kaikki tuhoavat ekosysteemejä. Suomen Luonnonsuojeluliiton aloittama kampanja, joka tähtää jäljellä olevien luonnonmetsien säilyttämiseen on saanut tukea kansalaisilta ja rahoitusta säätiöiltä kuten Koneen säätiö. Biologisen monimuotoisuuden suojelu on myös kirjattu useaan Suomen lakiin. Luonnonsuojelulaki 3§, 7§ ja 11§ sekä metsälaki 10§ luettelee suojeltavia elinympäristöjä sekä että kuntia velvoitetaan huolehtimaan alueensa biologisesta monimuotoisuudesta ja ympäristöstä.
Norrbynrannan ainutlaatuinen luonto ikimetsäalueinen ja jylhine rantakallioineen, joita nyt suunnitellaan tuhottavaksi rakentamisella, aikana, jolloin yleinen trendi on tuhottujen ympäristöjen ennallistaminen, ovat juuri senkaltaisia elinympäristöjä, joita laissa mainitaan (Norrbyn ranta aloite). Alueidenkäyttölaki 5§ velvoittaa ” turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan elin- ja toimintaympäristön luominen… luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen”. Laajat tutkimukset osoittavat, että vapaassa luonnossa, etenkin metsässä liikkumisella on huomattavan positiivinen vaikutus fyysiseen ja mentaaliseen terveyteemme (LUKE Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024). Tämän takia lähimetsiämme pitäisi suojella ja tulla asukkaille hyödyksi virkistyskäyttöön eikä tuhota.
Yllämainitut lakipykälät useissa lakiteksteissämme ei ole seuraus ”vihervassari” politiikkojen ”hairahduksista” tai ”vallankäytöstä” (ÅU 29.5.2025) vaan johtuvat kansainvälisistä sopimuksista joita vastuulliset poliitikkomme ovat allekirjoittaneet (YK:n "Rio Biodiversity agreement 1992", Aichi suunnitelma 2010, YK:n ”Globaalinen Kunmig-Montreal viitekehys” 2022, Euroopan maisemasopimus 2006, EU:n biodiversiteettistrategia 2022 ja uudet sopimukset lausuntokierroksella) sekä kotimaisia näihin pohjautuvia strategioita. Paraisten kaupungin ympäristöohjelmassa on myös samansuuntaisia pyrkimyksiä. On huomioitava, että vastaavanlaiset sopimukset freonien käytöstä ovat aikaisemmin pelastanut maapallon ozonikerroksen ja siinä yhteydessä kaiken elämän maapallon pinnalla.
Eteläsuomessa luonnontilassa olevat ympäristöt ovat harvenemassa etenkin lähellä asutusta. Toimivat ekosysteemit tarvitsevat yhtenäisiä alueita. Jos nämä alueet tuhotaan niitä ei saada takaisin. Meillä on täällä Paraisilla se etu, että olemme säilyttäneet kaksi ainutlaatuista aluetta luonnontilassa. Norrbyn ranta saa kaupungin asemakaavan maisemaselvityksessä erikoismaininnan Munkvikin rinnalla kaupungin tärkeimpänä rakentamattomana metsäalueena. Alue saa lisäksi nähtävyytenä maininnan jylhästä tulivuoriperäisestä kalliomaisemista, sekä vapaista rannoista. Paraisten houkuttelevuus on luonnonläheisyys ei synkkänä betoniesikaupunkina Turun betoniesikaupungeille. Allekirjoittamalla vetoomus voitte olla mukana suojelemassa lähiluontoamme (https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/42852).