Mistä olen kotoisin

Ihmisellä on myös paikkaan sitoutuva identiteetti, joka ei välttämättä ole sama kuin asuinkunta. Kokevatko nauvolaiset, korppoolaiset, houtskäriläiset ja iniöläiset olevansa paraislaisia vai omien vanhojen kuntiensa ”-laisia”? Varmaankin henkilöstä riippuen omaksi koettu identiteetti vaihtelee. Kuntaliitosten tuomien muutosten lisäksi ihmisillä saattaa olla edelleen kyliin tai kaupungin osiin perustuvia paikkakuntaidentiteettejä.

Olen syntynyt Salossa, ja minussa on aina hieman salolaisuutta. Vaikka olen asunut myös Espoossa ja Helsingissä, niin niihin paikkoihin en koe olevani mitenkään sitoutunut. Siellä olin vain käymässä. Synnyin paikka on kuitenkin osa henkilöä varmaan läpi koko elämän. Tämä tietohan näkyy pysyvästi esimerkiksi passissa tai henkilökortissa. Salolaisuus minussa näkyy mm. paikkakunnan urheiluseurojen suorituksien ja paikallistapahtumien seuraamisena. Ja Salon torikaffeilla pitää tietysti käydä ainakin kerran kesässä.

Itse koen sisälläni olevan salolaisuuden lisäksi voimakkaasti myös paraislaisuutta riippumatta, mitä toiset minusta ajattelevat. Olenhan asunut paikkakunnalla jo lähes 40 vuotta ja integroitunut hyvin paikkakunnan elämään. Kun aikoinaan perheemme muutti Paraisille, en ollut käynyt täällä kuin kerran pienenä poikana isäni kaupan kuorma-auton kyydissä hakemassa kalkkia vai oliko se sementtiä. Kuvittelin myös, että olin sukuni ensimmäinen paraislainen, mutta näinhän ei ollut. Sukututkimuksesta on selvinnyt, että omien esivanhempieni asuinpaikoiksi on merkitty mm. Mustfin, Sysilax, Koikola, Parsby ja Kyrkäng vain muutamia mainitakseni. Mm. Dick Karlssonin Munkvik-kirjassa mainittu torppari Matts Mattsson 1700- luvulla oli yksi esi-isistäni. Vaimoni sukua on jäljitetty jopa 1300-luvun Attuun. Joten paikkakuntalaisia on oltu jo usean sukupolven ajan, vaikka sukupolvien ketjussa katkoja onkin.

Kun aikanaan muutimme Paraisille, kerroin kollegalleni, että olimme ostaneet täältä heti omakotitalon. Tähän kollega: ”Hullu mies! Ostit talon, vaikka et vielä edes venettä omista!” Silloin opin, mikä järjestys täällä on oikea. Sen jälkeen olemme kyllä hankkineet veneen, ja nyt on käytössä jo kolmas. Siispä koen itseni paraislaiseksi, kun on sentään pitkä sukupolvien ketju ja venekin vielä.

Heikki Inkari

Eläkeliiton Paraisten yhdistyksen puheenjohtaja