Muovin keräystä tulisi lisätä moninkertaisesti
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Koko länsimainen kulttuuri perustuu muoviin. Meidän ruokamme ja juomat säilytetään muovissa, kodinkoneet, vaatteet ovat muovia sekä rakennus ja muussa teollisuudessa muovilla on keskeinen merkitys.
Muovia on monessa eri muodossa, kovaa, pehmeää, sitkeää m. Muovit voi kestää syövyttäviä kemikaaleja ja isoja lämpövaihteluja. Eri muoveilla on eri kemiallinen koostumus. Kaikki ovat kuitenkin polymeerejä eli kuituja, jotka muodostuvat pienempien molekyylien yhteenliittymisestä. Kuituihin sidotaan eri molekyylejä, jotka antavat muoville ominaisuutensa esim. ftalaattiöljyllä muovi pehmenee, metalleilla sadaan sähköjohtavuus.
Ongelma on mitä tehdä muovin ylijäämästä. Muovi ei kestä ikuisesti niin kuin alun perin luultiin, vaan hajoaa pieniksi partikkeleiksi n. millimetristä mikrometreihin, jota kutsutaan mikromuoviksi. Tätä pienemmät partikkelit kutsutaan nanomuoviksi. Näitä hiukkasia olemme levittäneet ympäri maapallon, ja niitä löytyy Antarktiksesta Mont Everestiin, vedestä, ilmasta, kasveissa, eläimistä mukaan lukien meissä itsessämme. YK veti hätäjarrusta (End plastic pollution: Towards an international legally binding instrument, UNEP, 2022. https://wedocs.unep.org/20.500.11822/3852.).
Itse muovikuidut sinänsä eivät ole kovinkaan haitallisia, vaikka ne voivat tukkia eri nestevirtauksia. Huolestuttavaa on näiden hiukkasten taipumus sitoa erityyppisiä epämiellyttäviä molekyylejä (joita me myös levitämme) jotka mikromuovien kautta kertyvät eläviin olioihin mukaan lukien meihin ja häiritsevät elintoimintoja. Häiriöitä on osoitettu tapahtuvan aineenvaihdunnassa, immuunijärjestelmässä, hormonitoiminnassa, sikiökehityksessä ja hermostossa ym. Saamme nyt ensimmäiset viitteet siitä, että useat sairaudet tai muutokset biologisessa moninaisuudessa, joiden syytä emme tiedä, itse asiassa johtuu mikro/nanomuovien kuljettamista myrkyistä meihin ja muihin eliöihin.
Perinteisesti muoviylijäämä on ”hävitetty” maantäytöllä ja polttamisella. Muovin kaivaminen maahan edistää mikromuovien leviämisen ympäristöön ja polttaminen tuottaa kasvihuonekaasuja. EU:n painostuksesta on uusi vihreä teollisuus kehittymässä, joka pyrkii muovin kierrättämiseen. Muovia voidaan kierrättää monin tavoin mekaanisesti hienontamalla, liuottamalla ja säiepituuksia lyhentämällä. Tästä syntyy jauhetta tai pellettejä, joita voidaan uusiokäyttää. Erittäin tehokas suuressa mittakaavassa toimiva menetelmä on pyrolyysi missä kuumennetaan materiaali hapettomissa olosuhteissa ja saadaan ns. pyrolyysiöljyä joka on mainio raaka aine. Pyrolyysiin perustuva jättihanke on aloitettu Nokialla ja monella muulla paikkakunnalla on erityyppisiä hankkeita käynnissä.
Suomi on tähän asti ollut häntäpäässä muovin kierrätyksessä Euroopassa, johtavina ovat Saksa, Italia, Espanja, Irlanti ja Ruotsi. Suurin osa meidän vaatimattomasta kierrätyksestämme on tapahtunut Ruotsissa. Nyt joudutaan tuomaan jätettä muualta, jotta saadaan kierrätys kunnolla käyntiin. Tämän takia meidän olisi lisätä kotimaisen muovin keräys. Muovin lajittelu kotona ei ole vaikea. ripusta muovikassi koukkuun sopivaan paikkaan ja kerää siihen muovijätteen. Huuhtele ruokajätteet kuumalla vedellä, ettei ne ala haista. Vie muovikassi ruokaostoksen yhteydessä kaupan kierrätysasemaan ja paina pussi oikean kontin kitaan. Muun muovijätteen käsittely/kierrätys ja logistiikka pitäisi olla viranomaisten vastuulla.