Nainen, neljä vuohta ja kyyhkyset muuttivat Heisalaan – eläimet ja etätyöskentely saarella on loistava yhdistelmä

Monica Forssell
Nainen ja neljä vuohta.
Johanna Luoma vie vuohet kävelylle ainakin kahdesti päivässä. Kuvassa (vasemmalta) Helliina, Ellabella, Akseli ja Johanna Luoman takana Artturi.
Julkaistu:

Aluksi Johanna Luoma sivuutti vuokrailmoituksen. 430 neliömetriä yhdelle henkilölle kuulosti liian paljolta, vaikka muuttokuormassa olikin vuohia ja kyyhkysiä.

Mutta suuri kaksikerroksinen puutalo yli kahden hehtaarin tontilla lautan takana saaristossa oli ehkä liian hullu ajatus.

Vai oliko se? Ajatus Paraisten saariston Heisalan saaren vanhasta kansakoulusta ei jättänyt perheohjaaja Johanna Luomaa rauhaan.

Monica Forssell
Iso talo lasiverannalla.
Heisalan kansakoulu suljettiin 1960-luvun alussa.

Poika oli muuttanut pois kotoa ja Luoma oli jäänyt asumaan perheen yhteiseen kotiin Sauvoon. Koti oli edelleen koti, mutta se oli tyhjä ja aika tuntui kypsältä jollekin uudelle, ainutlaatuiselle ja inspiroivalle.

Ensin Luoma muutti työpajaansa asumaan, mutta kun Heisala-ilmoitus ilmestyi keväällä 2023, teki hän päätöksen muuttaa.

Monica Forssell
Kyltti tekstillä Heisala.
Yhteysaluksella matka mantereelta Granvikista Heisalaan kestää noin 10 minuuttia.

Kesäisin Heisalassa asuu kymmeniä asukkaita. Talvella se on saari, jossa ei ole katuvaloja ja jossa asuu alle kaksikymmentä asukasta.

Akselilla, Ellabellalla, Helliinalla ja Artturilla on oma pieni navetta entisellä koulupihalla ja kyyhkyset asuvat tilan leikkimökissä. Johannalla itsellään on seitsemän makuuhuonetta, iso keittiö ja eteinen, joka kylpee suurten ikkunoiden valossa. Kaksi kaakeliuunia lämmittää suurta salia ja keittiössä seisoo komea puuhella.

Yhteysaluksella menossa takaisin saarelle tunnen kuinka kaupungin melu ja ihmisvilinän hälinä jää taakse.

—Johanna Luoma
Monica Forssell
Kahvipannu puuhellalla.
Talvisin Johanna Luoma nukkuu keittiössä. Siellä puuhella lämmittää mukavasti.

Talo on yksinkertaisesti sisustettu käytetyillä ja persoonallisilla huonekaluilla. Osa huonekaluista on Johanna Luoman omia, jotkut ovat löytyneet talosta. Luoma on järjestellyt ja yhdistellyt sohvia, pöytiä, käsin kirjailtuja pöytäliinoja, vanhoja purkkeja, omia maalauksia, ystävien maalauksia ja maalauksia ajalta jolloin talo oli täynnä lapsia Heisalasta ja lähisaarilta.

Heisalan kansakoulu

Aloitti toimintansa 1920-luvun alussa

Lakkautettiin 1963

Vuonna 1934 koulua Heisalassa kävi 18 lasta.

Monica Forssell
Kirjailtu pöytäliina pöydällä.
Käsinkirjaillut pöytäliinat sopivat hyvin sisustukseen.

Luoma on sosionomi AMK ja toimii sijaisperheiden perheohjaajana. Työ vaatii jonkin verran läsnäoloa Turun toimistolla, mutta paljon voi myös hoitaa etänä.

– Kun on mentävä mantereelle, yritän hoitaa mahdollisimman monta asiaa kerralla. Yhteysaluksella menossa takaisin saarelle tunnen kuinka kaupungin melu ja ihmisvilinän hälinä jää taakse.

Sivutoimena Luoma tarjoaa kävelyretkiä vuohien kanssa sekä huoneita kirjoittajille.

– Kerran otin vastaan myös bändin, joka halusi vetäytyä ja treenata yhdessä, Luoma kertoo. Ja on vieraina ollut myös naisporukka, joka on vain halunnut viettää viikonloppua pelaten korttia ja syöden hyvin.

Monica Forssell
Ikkunallinen eteinen.
Talossa on runsaasti tilaa. Rauhaa ja hiljaisuutta tarvitsevat kirjoittajat ovat tervetulleita Heisalan vanhaan kansakouluun.

Mistään orastavasta bisnesideasta tässä ei kuitenkaan ole kyse. Ajatus esimerkiksi aamiaismajoituksen perustamisesta kouluun tuntuu vieraalta.

– Elämme aikaa, jolloin on jotenkin itsestäänselvää, että kaikki hyödynnetään maksimaalisesti ja aina koitetaan tehdä rahaa. Mutta itse en ajattele niin. Tämä on kotini ja haluan sen pysyvän sellaisena.

Vanhan koulun vuokraisäntänä toimii saaren maitotila ja Luoma on tyytyväinen vuokralla asumiseen omistamisen sijaan.

Miltä tuntuu asua täällä?

– Tuntuu hyvältä. En usko, että kaikki nauttivat saarella asumisesta. Joillekin on tärkeää, että he voivat käydä kaupassa aina kun tekee mieli. Minulle asia on päinvastoin. Tykkään sopeutua yhteysaluksen aikatauluihin. Ja rakastan hiljaisuutta, rauhaa ja luontoa, Luoma sanoo.

Akseli, Ellabella, Helliina ja Artturi näyttävät jakavan emännän näkemyksen elämästä saarella. Kun Luoma kutsuu eläimiä kävelylle rantaan, neljä innokasta vuohta lähtee tepsuttelemaan pitkin Heisalantietä.

Elämme aikaa, jolloin on jotenkin itsestäänselvää, että kaikki hyödynnetään maksimaalisesti ja aina koitetaan tehdä rahaa. Mutta itse en ajattele niin. Tämä on kotini ja haluan sen pysyvän sellaisena.

—Johanna Luoma

Luoma ei markkinoi koulun kirjoittajahuoneita eikä vuohiretkeilyä. Mutta huhu on levinnyt ja monet ovat jo osallistuneet vuohiretkiin saarella.

Miten vuohien kanssa kävely eroaa kävelystä ilman vuohia?

– Eläimet toimivat usein siltana ihmisten välillä. Kun lähdemme kävelemään, olemme täysin vieraita toisillemme, mutta yhteinen kiinnostus eläimiä kohtaan tekee puhumisesta helppoa. Joskus retkestä tulee vain mukava yhteinen kävely, mutta joskus voi käydä niin, että päädymme käymään myös hyvin syvällisiä ja henkilökohtaisia keskusteluja.

Syksy tekee tuloaan ja parin kuukauden kuluttua ensilumi jo ehkä puuteroi saaren. Silloin Luoma tekee niin kuin teki viime talvena: sulkee yläkerran ja muuttaa alas tupakeittiöön. Siellä hän nukkuu puusohvassa, lämmittää keittiön puuhellaa ja tekee tulen suuren salin kaakeliuuniin vain viikonloppuisin ja lomapäivinä.

– Perjantaisin sytytän tulen kaakeliuuniin. Myöhään illalla suljen pellit ja laitan salin patterit päälle. Sitten lauantaiaamulla kun avaan salin ovet lämpö tulvii vastaan.

Johanna Luoman unelma on asua lähellä luontoa vuohien ja kyyhkysten kanssa.

– Luulen, että kun irtautuu juurtuneista malleista ja ideoista siitä, miten "pitäisi" elää, on aiempaa vapaampi toteuttamaan unelmiaan. Minun unelmani oli asua jossain missä voin pitää eläimiä. Jokaisen täytyy löytää oma juttunsa ja uskaltaa luottaa siihen, että elämä kantaa.

Webbchef, reporter
Julkaistu: