Pahlmanin työlle jatkaja

Pro Malm-projektiryhmä jonka yhteyshenkilönä toimi keskustakoordinaattori Folke Pahlman päätti oman työrupeamansa tammikuun lopulla, mutta työ kaupungin keskustan kehittämisen parissa jatkuu – tosin hieman erilaisessa kokoonpanossa.

Pro Malm

Projektin loppuraportissa on listattu neljä Malmin yleistä tarvetta: lisää asukkaita, tiiviimpää asumista, vetonauloja ja visioita. Tiiviimpi rakentaminen toimii jo sinällään houkuttimena lisäasukkaille ja lisää raportin mukaan viihtyisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tiiviimpi keskusta on tietenkin riippuvainen asemakaavasta, joka Pro Malmin vision mukaan tulisi laatia siten että keskustan kaikki ajateltavissa olevat alueet kaavoitettaisiin joko asunto- tai liikerakentamiseen. Kaupungin pitäisi aktiivisesti houkutella uusia ja nykyisiä kiinteistönomistajia rakentamaan tai jalostamaan kiinteistöjään. Asuntoja pitäisi myös markkinoida vaihtoehtona kesämökille.

– Eikö näin tehdä esimerkiksi Hangossa, Folke Pahlman toteaa.

Parempi saavutettavuus mainitaan myös raportissa tärkeänä asiana, eikä vähiten varayhteyden muodossa josta olisi hyötyä sekä paikallisille asukkaille että teollisuudelle. Meritse työryhmä kannattaa Kirkkosalmen avaamista siten, että se olisi kulkukelpoinen nykyisille ja tulevaisuuden aluksille. Sen pitäisi olla leveämpi, syvempi ja siltojen korkeammat.

Vaihtoehtoinen maantie, jota myös kutsutaan Kummelitieksi, voisi käytännössä ulottua Helsingistä aina Ahvenanmaalle. Lautat ja yhteysalukset yhdistäisivät ne osuudet, joilla siltojen tai muiden kiinteiden yhteyksien rakentaminen ei ole ajankohtaista.

Kaksi uutta videoklippiä on vastikään päivitetty nettisivulle www.uusiparainen.fi. Siellä pääsee nyt tutustumaan myös Kummelitie-hankkeeseen sekä kalkkilouhokseen nähtävyytenä.

– Nämä ovat ehdotuksia ja ideoita. Ideat voivat myös synnyttää uusia ideoita, eli joku muu saattaa joskus tulevaisuudessa esittää samansuuntaisia ajatuksia jotka silloin ovat toteutettavissa. Otamme kiitollisena vastaan kaikenlaiset ehdotukset, toteaa kaavoituspäällikkö Heidi Saaristo-Levin joka nyt ottaa päävastuun keskustan suunnittelusta.

Toteutetut Pro Malm -aloitteet:

Vetonauloiksi Pro Malm esittää sekä isompia että pienempiä tekijöitä. Pienistä kukkaistutuksista ja yleisestä käymälästä mennään aina peruskorjattuun vierassatamaan, uuteen vierassatamaan, seikkailugolfrataan, teemapuistoon ja aiempaa matkailullisempaan markkinointiin louhoksen osalta.

Ylipäätään markkinointia matkailijoille ja mahdollisille uusille asukkaille tulisi päivittää.

– Visiot ovat pitkäjänteisiä ja tässä vaiheessa tärkeimmät jutut ovat asenne, tahtotila ja uskallus. Tiedostamme ettei rahaa kaiken toteuttamiseen löydy tällä hetkellä, mutta toivottavasti sitäkin on joskus tulevaisuudessa, Folke Pahlman sanoo.

Pahlmanin rooli ideoiden isänä ja muu ryhmä aivoriihenä siirretään näin ollen kaavoitusosaston tiskille. Pelko siitä, ettei aika riitä kaikkeen on alati puserossa.

– Pystyin itse heittämään ideoita jotka muu ryhmä sitten saattoi ampua alas. Nykymallin mukaan kukaan ei enää ehdi miettimään näitä asioita yhtä perusteellisesti, Pahlman väittää.

– Ryhmä jossa oli kaupungin edustajia, elinkeino-elämän edustajia ja tavallisia kuntalaisia oli todellinen unelmatiimi, sillä heiltä sai suoraa ja rehellistä palautetta. Se oli oikeastaan koko ryhmän syvin olemus. Nyt meille virkamiehille on suuri haaste löytää vastaava foorumi, Saaristo-Levin sanoo.

Valtuusto kirjasi budjettikäsittelyn yhteydessä talousarvioon pitkän listan kärkihankkeita, joiden joukossa mainitaan myös keskusta-alueen kehittäminen. Näin ollen on täysin varmaa ettei kaupunki ole heittämässä hanskoja tiskiin tässä asiassa.

– Pro Malm on tehnyt hyvää työtä ja uuden porukan kasaaminen on nyt siirtynyt minun pöydälleni. Keskustan kehittäminen on eräs tärkeimmistä kärkihankkeista, mutta se ei tietenkään valmistu yhdessä yössä tai vuodessakaan. Tässä on kyse pitkästä kehityshankkeesta, Saaristo-Levin muistuttaa.

Vireillä olevat aloitteet (aikataulu):

Pahlman iloitsee ennen kaikkea siitä, että hän on onnistunut ihmisten silmien avaamisessa ja mielipideilmaston muuttamisessa.

– Mielestäni olemme saaneet kylvettyä muutoksen siemeniä. Jo ennen Pro Malm -ryhmän perustamista ajattelimme tätä prosessina emmekä projektina. Prosessi jatkuu, vaikka tämä jäikin omalta osaltani projektiluontoiseksi. Olen ollut huomaavani kuntalaisten parissa positiivisempaa suhtautumista ja draivia, Pahlman summaa.

Miten realistisia nyt lanseeraamanne visiot sitten ovat?

– Mielestäni kaikki visiot ovat toteutettavissa, mutta kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan tehdä kerralla. Jos sunttia lähdetään avaamaan, sen voi tehdä 50 metriä kerrallaan. Loppujen lopuksi kaikki kiteytyy rahaan – ja sitä on saatavilla kunhan osaa vetää oikeista naruista, Pahlman sanoo viitaten EU-rahoitukseen jota lehtitietojen mukaan Suomessa ei aina osata tai uskalleta hakea.

Samalla pitää muistaa myös isot linjavedot, sillä tekemällä pieniä korjaustoimenpiteitä voi myös aiheuttaa hallaa ja ns. tilkkutäkkisyndrooman. Esimerkiksi pyöräily- ja kevyen liikenteen reitit tulee suunnitella etukäteen vaikka niitä ei heti rakennettaisikaan.

Tällä hetkellä työn alla olevista ideoista kolme tulee julkisuuteen aivan lähiaikoina.

– Ensimmäinen todella konkreettinen asia on Harava-menetelmällä toteutettu kysely, joka julkistetaan netissä kevään aikana. Samantapainen kysely tehtiin vuonna 2014 Kaupunki uusiksi -ohjelman yhteydessä. Tuoreessa kyselyssä keskitytään ensisijaisesti keskuspuistoon, mutta myös keskusta-alueeseen laajemmin. Kyselyssä voi merkitä kartalle ongelmakohtia. Lisäksi kyselyn yhteyteen tulee muutama äänestys, Saaristo-Levin kertoo.

Kyselyn lisäksi keskuspuiston suunnittelu jatkuu ja keskustan asemakaavaa käydään läpi.

– Tällä hetkellä meillä on hyödyntämätöntä rakennusoikeutta ja tulemme käymään läpi kaavaa tontti tontilta etsien mahdollisia tiivistämiskohteita nykyisen kaavan puitteissa. Nämä asiat tulevat näkymään ja varmasti myös herättämään keskustelua, hän tietää.

Avoinna olevat tai pitkän tähtäimen aloitteet:

Mitkä paikkakunnat ovat mielestänne onnistuneet hyvin näiden asioiden parissa?

– Nauvo. Sen kauemmas ei oikeastaan tarvitse mennä, Saaristo-Levin sanoo.

– Itse olen katsonut Ruotsin suuntaan, jossa esimerkiksi Trosa on hyvä esimerkki pienestä paikkakunnasta jonka läpi virtaa salmi. He ovat onnistuneet hyvin keskustasuunnittelussaan, Pahlman sanoo.

Molempien mielestä Paraisilla on onnistuttu melko hyvin pitämään keskusta kasassa.

– Totta kai vahinkojakin sattuu, mutta täällä ollaan myös valmiita näkemään kokonaisuuksia ja mitä seurauksia tietynlaiset päätökset saavat, Saaristo-Levin sanoo ja toivoo jonkun ottavan kopin ehdotuksesta perustaa Pro Malmen yhdistysmuotoisena.

– Meillähän on jo Pro Korpo ja Pro Nagu, mutta ei Pro Paraista tai Pro Malmenia, hän heittää.

Mikael Heinrichs

050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi