Paraislaisklassikko Pirssi juhlii pyöreitä vuosia

Maalaispirssi-tapahtumaa voidaan jo perustellusti kutsua instituutioksi paraislaisten kesätapahtumien joukossa, sillä tänä vuonna on aika juhlia tapahtuman 30-vuotisjuhlavuotta.

Maalaispirssi tai tuttavallisemmin ”Pirssi” houkuttelee aina tuhansittain kävijöitä Paraisten keskustaan – tapahtuman maksuttomuuden takia kävijämäärää ei tiedetä tarkkaan, mutta arviolta tapahtumaan osallistuu 5 000–7 000 ihmistä.

Ihka ensimmäinen Pirssi järjestettiin 13. elokuuta 1994 – ja sittemmin tapahtuma on järjestetty vuorovuosina vuosia 2018 ja 2020 lukuun ottamatta. Toisin sanoen tapahtuma järjestetään nyt neljättätoista kertaa.

Ajatus tapahtumasta syntyi talvella 1993–1994, kun ryhmä paraislaisia maanviljelijöitä keksi maalaismarkkinoiden tuomisen Paraisten keskustaan olevan loistava tapa tuoda tuottajat ja kuluttajat yhteen. Tuo aate on edelleen mitä ajankohtaisin.

Tapahtuman alkuaikoina maamiesseuran silloinen puheenjohtaja Lars Nummelin toimi Arto Köpilän kanssa ikään kuin tapahtuman kasvoina. Sittemmin muiden muassa Roger Lindroos, Andreas Johansson ja Johan Hermansson ovat olleet ohjaksissa.

Vuoden 2016 tapahtuma oli suurpanostus kalkinpolttonäytöksineen ja traktorikilpailuineen, mutta tämän jälkeen järjestämisen oli tauottava hetkellisesti, kun silloiset tapahtumaa vapaaehtoistyönä tehneet järjestäjät eivät enää jaksaneet. Kesällä 2020, kun uutta talkootyövoimaa oli kerätty, olikin koronapandemian vuoro heittää kapuloita rattaisiin.

Tapahtuman uudesta alusta pitäen järjestäjäyhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Kitty Abrahamsson. Aktiivisessa hallituksessa hänen kanssaan työskentelevät varapuheenjohtaja Markus Karlsson, rahastonhoitaja Pontus Willberg, sihteeri Anna Johansson sekä jäsenet Oskar Holmberg, Martin Lundström, Charlotte Sirén ja Anton Söderholm.

– Pirssin perusajatus on pysynyt samana vuodesta toiseen, tuomme maaseudun kaupunkiin ja tarjoamme kaikenikäisille sopivaa monipuolista ja hauskaa ohjelmaa. Tänä vuonna luvassa on myös aiempien vuosien valokuvista koostuva näyttely sekä Sotta ja Pytty -lastenyhtyeen ilmaiskonsertti, hän kertoo.

Kuten asiaan kuuluu, ”pirssitorilla” eli käytännössä VPK-talon ja Pargas Affär -talon välisellä isolla pysäköintialueella voi tehdä ostoksia tuottajahintaan, tutustua maatilan eläimiin, ajaa traktoria ja kaivinkonetta, käväistä heinätivolissa ja osallistua erilaisiin kilpailuihin. Markkinoille on ilmoittautunut viitisentoista tuottajaa.

– Luvassa on poniratsastusta, aarteenetsintää perheen pienimmille ja paljon muuta. Konsertti alkaa kello 13 ja on maksuton kuten muukin ohjelma. Vain kello 10–15 tarjolla olevat markkinatorin tuotteet ja ruoka maksavat, Abrahamsson sanoo.

Pop-up-lounastarjoilu alkaa yhdeltätoista ja jatkuu noin iltapäiväkahteen asti. Lounasvalikoimaa täydentävät Anders Fagerlundin tarjoilut, Marttojen paistamat vohvelit, thaimaalainen ruoka torilla sekä tietenkin grillimakkara ja kahvi.

Kaikki järjestelyihin liittyvä toteutetaan – kuten aina Maalaispirssissä – vapaaehtoisin talkoovoimin.

– Tämä tarkoittaa samalla, ettemme voisi toteuttaa tapahtumaa ilman kaikkien sponsoreiksi ryhtyvien paikallisten yrittäjien tukea, Abrahamsson muistuttaa.

Markkina-alueen rakentaminen aloitetaan perjantai-iltana 9. elokuuta, ja järjestäjät toivovat pysäköintialueen todella olevan tyhjä silloin.

Maalaispirssistä löytyy lisää tietoa muun muassa verkkosivuilta birs.fi tai Facebookista ja Instagramista tililtä @boundbirsn.

Mikä ihmeen ”Maalaispirssi”?

Nimi on peräisin ajalta, jolloin maanviljelijät matkasivat Paraisille hevosen selässä tekemään kauppoja.

Hevonen oli siihen aikaan ainut kulkuneuvo, ja sitä kutsuttiin ”pirssiksi” (taksiksi).

Hevoset ”pysäköitiin” salolle, joka sijaitsi täsmälleen siinä, missä ensimmäinen Maalaispirssi järjestettiin, aivan nykyisen alueen tuntumassa.

Lähde: Maalaispirssin verkkosivusto www.birs.fi

Kyllähän Pirssin kuuluu tanssittaa!

Siitä asti, kun tapahtuma sai alkunsa vuonna 1994, on ohjelmaan kuulunut myös huvitusta. Ensimmäisinä vuosina ”pirssitanssit” järjestettiin silloisen 4H-tallin maneesissa, ja myöhempinä vuosina tansseja on pidetty sekä Paraisten Kauppiaskadun kävelykadulla että VPK-talon viereisellä parkkipaikalla.

Tänä vuonna pysäköintialue toimii jälleen tanssilattiana – ja tanssijoita viihdyttävät kokkolalainen tanssiyhtye Guns Rosor sekä kantrimuusikko Larry Peninsula.

Kun Maalaispirssi viimeksi järjestettiin kaksi vuotta sitten, järjestelyt oli sovitettu yhteen Parfest-festivaalin kanssa niin, että festivaali toimi Pirssin ”jatkoina”. Nyt luvassa on kuitenkin kahdet erilliset järjestelyt, ja Pirssitanssit pärähtävät käyntiin kello 19 ja jatkuvat keskiyöhön. Alueella myydään myös yöpurtavaa.

Samalla tapahtumassa palataan juurille, sillä kantria ja tanssiyhtyemusiikkia saadaan koko rahan edestä. Länsi-Turunmaan Yrittäjät tarjoaa iltaohjelman pirssiyhdistyksen keskittyessä päivällä järjestettävään koko perheen ohjelmaan.

– Yhteistyö on toiminut oikein hyvin, ja meillä on ollut oikein hyvää vuoropuhelua. Olen todennut, että juhlien järjestäminen on todella hauskaa, ja tämä aloittaa ikään kuin uuden luvun kahden Parfestin järjestämisen jälkeen, Pirssitansseista vastaava Björn ”Nalle” Nurmio kertoo.

Taiteilijanimi Larry Peninsulan takaa paljastuu alun perin Oulusta kotoisin oleva Lauri Niemimaa, joka on todennäköisesti tunnetumpi Yhdysvalloissa kuin koto-Suomessa. Hänen vuonna 2018 julkaistu debyyttilevynsä ”Country music only” huomioitiin myös alan julkaisuissa Yhdysvalloissa, ja hänen kappaleensa ovat olleet kantrimusiikkilistojen kärkikastia.

Viime viikolla Peninsula esiintyi amerikkalaisen kantrilaulajan Drake Milliganin lämppärinä On the Rocks -klubilla Helsingissä. Milliganin ennustetaan nousevan lähiaikoina yhdeksi genren todella suurista nimistä.

Guns Rosor on jo käsite suomenruotsalaisten keskuudessa. Jäsenet ovat soittaneet yhdessä vuodesta 2013, ja yhtye on nykyään oikeastaan vähintään yhtä suosittu suomenkielisten kuin ruotsinkielisten parissa.

Yhtye koostuu Herman Hagnäsistä, Joel Åmanista, Robin Grankvistista, Holger Lundista ja Herman Nyqvististä, jotka ovat kaikki vain 22–25-vuotiaita – mutta tästä huolimatta nuorukaiset ovat tottuneita kelpo esiintyjiä, sillä he ovat soittaneet yleisöille jo yli kymmenen vuoden ajan.

Mikael Heinrichs

Käännös: Helene Helo