Pitkät pyhät
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Tiedätkö miten saa sisäisen kalenterinsa aivan sekaisin? Kun viettää perheensä kanssa joulua jo aatonaattona koska osa perheestä joutuu töihin jouluna. Kuusikin otettiin normaalia aikaisemmin sisälle. Jouluaatto ruokailuineen ja lahjoineen vietettiin 23. päivä. Sitten menin yövuoroon 24-25 päivä ja nukuin joulupäivän aamupäivällä vähän aikaa, joten tuntui siltä kuin päivä olisi vaihtunut siinäkin välissä ja illalla taas syötiin jouluruokaa.
Tietysti vielä 26. päivä kuuluu jouluun, sekin kului töissä ja silloin avattiin vielä kansliaan unohtuneita lahjoja. Töissäkin voi tosin viettää kivan joulun, meillä oli ihan mukava tunnelma siellä, mutta tuntui siltä, että joulu olisi kestänyt ikuisuuden. Myöskään viikonpäivistä ei ollut tietoa. Loppuviikon heräilin pikkuhiljaa joulukoomasta.
Joulun ja uudenvuoden väliin mahtuu onneksi pari normaalia arkipäivää. Tai normaalista en tiedä, alkoivathan alennusmyynnit taas. Onneksi itselläni ei ole tällä hetkellä pakottavaa tarvetta hankkia mitään uutta, vaikka saisin kuinka halvalla.
Olen jo luovuttanut koska yleensä joko minun värini tai kokoni on loppu, kun minä ehdin kauppaan. Ja vähän ahdistaisikin lähteä tungokseen, kun parkkipaikkoja saa etsiä ja kaupoissa joutuu käyttämään kyynärpäätaktiikkaa edetäkseen pisteeltä toiselle.
Mietin myös, että kuinka suuri osa kaikista ostetuista vaatteista mahtaa joutua vain kaapin täytteeksi koska ihmisen mieli sanoo, että on pakko ostaa koska halvalla saa? Tarvetta ei aina ole. Myönnän että olen tehnyt sen joskus itsekin.
Olisiko tässä tämänkertainen uudenvuoden lupaus? En enää osta mitään turhaa! Joo, tämä on hyvä. Tervettä järkeä ja harkintakykyä peliin. Vilkaisu pankkitilillekin yleensä hillitsee ostohaluja.
Monta arkipyhää sattui sopivasti samalle työvuorolistalle. Tätä kirjoittaessani nautiskelen pienestä lomasta, neljän päivän vapaat ovat alkamassa. Vapaat osuvat sopivasti vuodenvaihteen yli.
Jännitti vähän koiran puolesta koska näimme nyt ensimmäistä kertaa, miten se suhtautuu rakettien paukkeeseen, joten hyvä että sain olla kotona sitä seuraamassa. Onneksi se oli melko rauhassa sisällä mutta pelästyi kyllä ulkona pauketta. En ole enää vuosiin ostanut raketteja ja toivon että moni muukin jättää ne ostamatta. Pauke pelästyttää kotieläimet ja myös luonnossa elävät.
Täällä naapurustossa noudatettiin kyllä sääntöjä, se oli mukavaa. Itse poksautin ainoastaan kuohuviinipullon korkin puolen yön tietämillä.
Toivottavasti uusi vuosi alkaa kaikille rauhaisasti, sekä myös sellaisena jatkuu.
Eija Holopainen Lähihoitaja jota kiinnostavat käsillä tekeminen ja uudet haasteet.