Se mikä poltetaan tulee myös sammuttaa
Entisen Seurojentalon tontille rakennettiin ennen Maalaispirssiä noin kaksimetrinen kivikasa, entisajan kalkinpolton kenttäuunin prototyyppi. Tuli paloi uunissa kolme vuorokautta vapaaehtoisten vahtien toimesta ja poltto lopetettiin 6. elokuuta.
Polttoon oli varattu viisitoista kuutiota puuta ja sitä kului noin seitsemän kuutiota kolmen vuorokauden aikana.
Osa siitä kalkkikivestä, joka ei palanut kunnolla, poistettiin ja loput kerättiin metalliastiaan analysoitavaksi sekä perinteisin tavoin sammutettavaksi.
– Kuten näette on osa kivistä valkoisia kun osa taas on vähän ruskeampia, kertoo kalkinpolttoprojektin johtajana toiminut Kurt Lundqvist.
– Kyse on kivessä olevista epäpuhtauksista, mahdollisesti rikistä tai jostain muusta. Kun poltetulle kivelle kaadetaan vettä alkaa se heti höyrytä ja rapautuu hitaasti mutta varmasti hienoksi jauhoksi. Kalkki paisuu kun vesimolekyylit sitoutuvat ja kivi murenee.
Pian 92-vuotias Egil Essén, kalkinpolttohankkeen aloitteentekijä, sai kunnian esitellä perinteistä tapaa sammuttaa kalkkia isossa metalliastiassa. Kasa poltettua kalkkikiveä, vettä päälle ja sitten sekoitetaan lapiolla niin että vesi peittää kaiken.
– Hän oli mukana myös 1930-luvulla ja teki tätä oikeasti, huomauttaa Folke Pahlman.
Muutamaa minuuttia myöhemmin astian sisältö on paisunut kunnolla ja muuttunut hienoksi pulveriksi, lähes kuin hienoksi vehnäjauhoksi.
Sammutettu kalkki voidaan sekoittaa veden kanssa maaliksi tai hiekan ja veden kanssa, jolloin saadaan kalkkilaastia.
– Meidän poltettu kalkkimme ei reagoi yhtä voimakkaasti kuin Nordkalkin sylinteriuunissa sammutettava, osittain siksi että meillä on kokonaisia kiviä eikä pulveria ja osittain siksi että raaka-aine ei ole yhtä puhdasta koska se poltetaan luonnonuunissa, selvittää Kurt Lundqvist.
Näytöksen päätteeksi kaikki poltossa mukana olleet saivat muistoksi pienen näytepurkin sammutettua kalkkia.
Sammutettu kalkki entisajan tapaan
- Alkutuote oli 2 miljardia vuotta vanha kalkkikivi Paraisten kaivoksesta.
- Kalsiumkarbonaatti (kalkkikivi) kuumennetaan siten että se muuttuu kalsiumoksidiksi (poltettu kalkki) hiilidioksin purkautuessa.
- Nordkalkissa polttoprosessin lämpötila on 1 100 astetta, maauunissa enimmillään 1 092 astetta.
- Kalsiumoksidi sammutetaan lisäämällä vettä, jolloin muodostuu kalsiumhydroksidia (sammutettua kalkkia).
- Reaktiossa vapautuu lämpöä. Kaksi-kolme kiveä sammutettua kalkkia puolessatoista litrassa vettä keittää veden muutamassa sekunnissa.
- Lopputuotetta voidaan käyttää esimerkiksi maataloudessa, kalkkilaastina ja maalina.
Mikael Heinrichs 050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi