Seilin Kesäkioskilta saa myös paikallistietoa
Seiliin on kaksi syytä tulla: luonto ja saaren nostalgis-synkkä historia. Sairaala pakkopaitoineen ja vanha puukirkko spitaalispenkkeineen. Paraislaisille, ja enenevässä muullekin Suomelle, saaren historia alkaa olla moneen kertaan kerrottu.
Yllätys polun päässä
Saaren läpi kiemurtelevan polun päässä, kirkon takamailla, kulkijaa kohtaa vielä pieni yllätys. Vaatimattomasta ulkoasustaan ja nimestään huolimatta Seilin ”Kesäkioski” on aarreaitta, jolla on oma tarinansa.
Matkailijat kaipaavat kesäpäivänä useimmiten jäätelöä ja kahvia. Niitäkin kioskista saa. Pääasialliset myyntituotteet ovat kuitenkin Seilistä kertovat, signeeratut kirjat ja saarelaisten tekemät käsityöt.
Kesäkioski sai alkunsa vuonna 2007 Keijo ja Anja Alastalon aloitteesta. Muutamaa vuotta aiemmin oli perustettu Pro Seili -yhdistys, jonka tarkoitus on kerätä saarta koskevaa historia-aineistoa.
Alkuvuosina kaikki kioskissa työskennelleet olivat Alastalojen ohella paikallisia. Yhdistyksen sihteerinä nykyisin toimiva Meri-Tuuli Fagerlund ehti viettää kioskilla kaksi nuoruuskesäänsä.
– Olin ensimmäinen koko kesäksi palkattu kioskimyyjä, minkä jälkeen yhdistys on ollut jokakesäinen nuorten työllistäjä. Aiemmin olin kolmena kesänä museokirkon aukipitäjä, nyttemmin sisäministeriön hallinnonalalla ylitarkastajana toimiva Fagerlund muistelee.
Paikallista käsityötä
Nykyisin Fagerlund osallistuu kioskin toimintaan suunnittelemalla ja ompelemalla sinne muun muassa Seili-aiheisia kangasmerkkejä ja -laukkuja, tekemällä terva- ja puuavaimenperiä sekä vanerisia ja kivisiä jääkaappimagneetteja. Kirjottu peltomaitikka koristaa kangaslaukkuja ja muistikirjoja.
– Meitä on kolme seililäistä, jotka teemme talven aikana omia käsitöitämme Kesäkioskiin myyntiin. Birgitta Henriksson tekee pannulappuja, kangaskasseja ja lompakoita, Maila Lindholmin käsissä syntyy ovimattoja ja pöytäliinapainoja.
Saarella ei asu tätä nykyä kesätyöikäisiä nuoria, joten yhdistys palkkaa joka kesä nuoren tai kaksi saarelle töihin. Toiset auttavat kirkkomaan hoidossa, osa on töissä kioskilla. Tänä vuonna saarielämää pääsi kokeilemaan loviisalainen Johanna Koponen. Maantieteitä Joensuussa opiskelevalle Koposelle Seili oli täysin uusi tuttavuus.
– Näin ilmoituksen kesätyöstä saaristossa, tunsin Nauvon nimeltä ja ajattelin, että tuon täytyy olla hauskaa.
Pitkämatkalaisena Koponen pääsi asumaan Fagerlundeille. Koposen lisäksi yhdistyksellä on tänä vuonna kaksi osa-aikaista kesätyöntekijää.
Kaikilla joku side saareen
Seililäisten tahto pitää saarestaan huolta ja vaalia sen historiaa on erityinen. Heillä on kaikilla yhteiset juuret saarella.
– Suurin osa meistä on mielisairaalan työntekijöiden jälkeläisiä, koko ikänsä Seilissä kesänsä viettänyt Fagerlund kertoo.
Seilissä toiminut mielisairaala lopetettiin vuonna 1962, jolloin työntekijöille tarjottiin työtä muualta Suomesta. Koti oli kuitenkin kaikilla ollut Seilissä ja sinne he kaipasivat. Osalla työntekijöistä oli mahdollisuus lunastaa maapala omaksi 1950-luvulla, joten kymmenisen perhettä palasi saarelle vähintään kesäaikaan.
– Saaren potilasasukkaista on paljon tarinoita ja moni pitää saaren menneisyyttä synkkänä. Haluamme tuoda esille, että täällä on kuitenkin myös asuttu ja tehty töitä normaalisti. On ollut iloisiakin aikoja, jolloin lähisaaria myöten viljelemällä pärjätty muuta maailmaa paremmin, Fagerlund kertoo.
Runsaasti kirjallisuutta
Saaren historia on innoittanut monia kirjailijoita ja näytelmäohjaajia. Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtajana Seilissä vuosia toimineen Ilppo Vuorisen viime vuonna julkaistu Seili - Elon kirjoa on kattava tietoteos saaresta. Susan Heikkisen romaani Pullopostia Seilin saarelta perustuu potilas Saima Rahkosen saarelta löytyneisiin kirjeisiin. Myös Sinikka LehtisenKohtalona Seilin saari on potilastarina. Eva WeaverinThe Eye of the Reindeer saa alkunsa Seilistä.
– Nämä ja joitain muita historiallisia teoksia olemme saaneet Kesäkioskiimme myyntiin aika edullisin hinnoin ja useimmat vielä signeerattuina, Fagerlund iloitsee.
Kesäkioskilla käynti virkistää mieltä senkin jälkeen, kun jäätelö on syöty.
Maija Arosuo
040-578 6691/maija.arosuo@aumedia.fi