Sunnuntaina tosipaikan edessä
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Nyt sunnuntaina ratkeaa presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Mikäli mielipidekyselyihin on luottaminen, toista kierrosta ei edes tarvita, sillä istuva presidentti Sauli Niinistö saisi yli 50 prosentin äänisaaliin ja valittaisiin suoraan jatkokaudelle jo ensimmäisellä kierroksella.
Eräiden mielipidekyselyiden mukaan Niinistön kannatus on kuitenkin viime päivinä laskenut 50 prosentin alle ja toinen kierros saattaa tulla ajankohtaiseksi. Siinä tapauksessa vaalipäivä on 11. helmikuuta ja kotimaan ennakkoäänestys alkaisi heti ensi viikolla (31.1.–6.2.).
Nykyinen valintatapa, eli suora kaksivaiheinen vaali, on ollut käytössä neljässä edellisessä presidentinvaalissa. Martti Ahtisaari oli ensimmäinen presidentti, joka tällä tavalla valittiin vuonna 1994. Tämän jälkeen Tarja Halonen valittiin vuosina 2000 ja 2006 sekä Niinistö vaaleissa 2012.
Mielenkiintoisesti tulevan presidentin toimeen ryhtyminen on myös suorassa yhteydessä siihen, valitaanko hänet ensimmäisellä vai toisella kierroksella.
Uusi presidentti nimittäin ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Mikäli tuleva presidentti valitaan jo ensimmäisellä kierroksella, hän aloittaa 1. helmikuuta. Mikäli tarvitaan toinen kierros, hän ryhtyy toimeensa vasta 1. maaliskuuta.
Historiallisesti tarkasteltuna tämän vuoden vaali on mielenkiintoinen myös siitä näkökulmasta, että ehdolla on ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994 useampi kuin yksi valitsijamiesyhdistyksen asettama ehdokas. Vuonna 1994 ehdolla olivat perinteisten puolueiden ulkopuolelta Keijo Korhonen, Pertti Virtanen, Eeva Kuuskoski sekä Pekka Tiainen. Sekä Paavo Väyrynen (valitsijamiesyhdistys A) että Niinistö (valitsijamiesyhdistys B) ovat lähteneet ehdokkaiksi keräämällä 20 000 allekirjoitusta äänioikeutetuilta ja asettumalla ehdolle perinteisten puolueiden ulkopuolelta.
Mikäli Niinistö valitaan jatkokaudelle, se olisi samalla ensimmäinen kerta valitsijamiesyhdistyksen ehdolle asettama ehdokas olisi vienyt voiton.
Tilannetta kun ei voi verrata esimerkiksi Kekkosen jatkokauden vuonna 1973 varmistaneeseen poikkeuslakiin taikka sotavuosien yhteydessä toteutettuihin poikkeusjärjestelyihin.
Muuten, kuka olikaan edellinen presidenttiehdokas joka asettui ehdolle valitsijamiesyhdistyksen listoilta? Sehän oli Arto Lahti vuoden 2006 vaaleissa. Hänen osaltaan menestys ei ollut kovinkaan kummoista, sillä hän sai lopulta 0,4 prosentin äänisaaliin ja reilut 13 000 ääntä.
Miten se muuten on mahdollista – allekirjoituksia piti olla 20 000 ja ääniä tulikin vaivaiset 13 000 tosipaikan edessä?
Muistakaahan käydä äänestämässä!
Presidentin kanslian tilastotiedote vaaleista v. 1919-2006 (ulkoinen linkki, pdf)
Mikael Heinrichs 050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi