Teater Josefina tuo lavalle ainutlaatuisen taiteilijan

Johanna Ringbomin ”La Carola” on musiikkiesitys suomenruotsalaisesta taiteilija Carola Standertskjöldistä.

Huhtikuussa saa ensi-iltansa uusi suomenruotsalainen esitys, Teater Josefinan ”La Carola, lust och längtan”. Johanna Ringbom on koonnut esityksen, joka sisältää 18 Carola Standertskjöldin tunnetuksi tekemää laulua 7 kielellä sekä anekdootteja ja muistoja. Johanna Ringbomia säestää pianisti Iiro Salmi.

Miten projekti La Carola sai alkunsa?

– Se alkoi siitä kun istuin kotona ja mietin mitä tekisin seuraavaksi ”Efter festen”-näytelmän jälkeen. Mieheni Johan (Johan Simberg, toim. huom.) sanoi ”Mitäpä jos tekisit jotain Carolasta?”

– Sytyin heti ajatukselle. Ei niin että olisin mitenkään ajatellut astuvani niin suuriin saappaisiin tai millään tavoin edes unelmoinut vertaavani itseäni häneen. Mutta ajatus musiikkiohjelman tekemisestä, niin suuri haaste kuin se olisikin, tuntui riittävän elinvoimaiselta.

Se että Carola oli laulajana omaa luokkaansa oleva taiteilija ei pelottanut minua: lähdin heti siitä että tämän teen omana itsenäni, omista lähtökohdistani, kertoo Johanna Ringbom sähköpostihaastattelussamme.

Aikaisemmin Carolasta on tehty ohjelmia muutamassa suomenkielisessä teatterissa, mutta tiettävästi nyt on kyseessä ensimmäinen suomenruotsalainen esitys.

Carola Standertskjöld (1941-1997)

Luin kotisivuiltasi että isosiskosi ja Carola olivat parhaat ystävät, tunsitko sinä hänet?

– Vanhin sisareni Susanna ja Carola olivat bestiksiä heidän ollessaan 10-14 vuotiaita. He olivat myös luokkatovereita. Susanna puhui aina Cauasta, joksi perhe ja ystävät Carolaa kutsuivat.

– Tiedän tavanneeni hänet kun olin pieni tyttö, mutta en tuntenut häntä.

– Koulun jälkeen he menivät tavallisesti Carolan kotiin, harvemmin meille. Ikäeromme oli iso: kun Carola oli 10 olin minä 3, kun hän oli 14 olin minä 7. Ja tiedetäänhän että pikkusisarukset eivät välttämättä ole niin suosittuja kun on itse neljäntoista.

– Sussin ja Cauan ystävyys merkitsi sitä että sain sisareltani arvokasta tietoa siitä mitä he tekivät koulun jälkeen, mitä he leikkivät, mistä he pitivät ja niin edelleen. Tämä tuo aineistoon henkilokohtaisen tulokulman ja yksityiskohtia, joista ei voi muualta lukea. Se tuntuu hauskalta.

– Olen lisäksi keskustellut Carolan kahden sisaren kanssa ja saanut heiltä hyödyllistä ja henkilökohtaista tietoa.

Miten valitsit esityksen laulut?

– Lauluaineistohan on valtava. Olen kuunnellut ja kuunnellut. Ottanut mukaan joitakin lauluja, jälleen kuunnellut ja taas kuunnellut. Valinta ja karsiminen on ollut pitkä, mutta hieno prosessi. Kun olen kuunnellut niin paljon hänen ääntään, on hän tullut vähä vähältä yhä lähemmäksi minua.

Yksi asia oli täysin selvä: ei suomenkielisiä iskelmiä. Suomalaiset tuntevat Carolan juuri suomalaisten iskelmien esittäjänä, mutta tosiasiassa hän inhosi tätä musiikkia. Siihen aikaan levy-yhtiöt päättivät ja kiertueilla kuultiin suomalaisia iskelmiä. Carola halusi kuitenkin laulaa aivan toisenlaista musiikkia: jazzia, soulia, bluesia, ranskalaisia chansoneja ja latinalaisia rytmejä.

Esityksessä kuullaan 18 laulua seitsemällä kielellä. Kielinä ovat ruotsi, suomi, ranska, englanti, italia, saksa ja portugali.

Onko sinulla jokin erityinen suosikkilaulu Carolan tuotannosta?

– Kuten sanottu niin aineistoa on valtavasti ja suosikin valinta ei ole helppoa. Mutta voin mainita kolme laulua. Ensiksi Bobbie Gentryn ”Ode to Billy Joe”. Hän on laulanut sen kahtena eri sovituksena ja molemmat aivan täydellisesti.

Toinen suosikki on ”O Barquinho”, jonka ovat tehneet Menescal ja Boscoli. Kolmas on Lasse Mårtensonin säveltämä ”Poupées d´été”, joka on suomeksi nimeltään ”Kesäkuume”. Minusta se on parhaimmillaan ranskaksi Quemenerin ja Allouchen tekemään tekstiin.

Tietävätkö nykyiset, sanotaan vaikka alle nelikymppiset kuka Carola oli vai luulevatko he että kyseessä on ruotsalainen Carola Häggkvist?

– Eivät, alle 40-vuotiaat eivät tiedä kuka Carola Standertskjöld oli, valitettavasti. Mutta tiedän kokemuksesta että yleisöni on suureksi osaksi minun ikäistäni, uskon että he tietävät kenestä on kyse.

La Carola, lust och längtan

Johanna Ringbom sanoo että olisi hienoa nähdä yleisön joukossa 40-vuotiaita tai sitä nuorempia.

– Uskallan uskoa että heille olisi iloa esityksestä. Parhaassa tapauksessa se herättäisi uteliaisuutta ja he alkaisivat kuunnella Carolan levyjä.

– Haluan vielä varmuuden vuoksi korostaa että Carola Standertskjöldiä ei voi verrata Carola Häggkvistiin – meidän Carolamme oli maailmanluokan tähti!

Leena Lehtonen

040 563 8717/leena.lehtonen@aumedia.fi