Tervehdys Paraisten politiikasta

Tällä hetkellä poliittisella kentällä mietitään jälleen muuttuvaa luottamusmiesten organisaatiota. Millaisia ovat tulevaisuuden lautakunnat ja miten asioista päätetään? Organisaatiota ja tehtäviä halutaan selkeyttää. Suurimmaksi erimielisyydeksi organisaatiossa on noussut kysymys saaristolautakunnan tarpeellisuudesta.

Puolueiden ehdotukset ovat muutoin monilta osin samankaltaisia ja aiemmin puhuttanut valtuuston ja hallituksen koon pienentäminen ei näytä saavan kannatusta enää minkään puolueen riveistä, mikä on demokratian kannalta hyvä asia. Parainen on laaja ja monimuotoinen alue ja siksi on ehdottomasti hyvä, että poliittista linjaa on muodostamasta mahdollisimman monenlaiset ihmiset ympäri monimuotoista aluettamme. Päätöselinten jäsenmäärän kaventaminen olisi rajannut pienempiä puolueita ulos hallituksesta ja keskittänyt valtaa pienemmälle ryhmälle.

Parainen on Suomen saaristoisin kunta. Me vasemmistossa olemme ehdottamasti sen kannalla, että saaristolautakuntaa tarvitaan jatkossakin. Kokeiluna saaristolautakunta on nyt toiminut tämän kauden ajan. Varsinaisia päätösasioita ei ole ollut listalla, johtuen osittain myös siitä, ettei lautakunnalle ole asetettu budjettia. Siellä on käsitelty mm saaristoliikenteen asioita ja se voi ottaa yhteyttä eri viranomaisiin ja antaa lausuntoja. Nyt viimeksi oli esillä bussin aikaisen aamuvuoron poistuminen kokonaan, joka johti siihen että seuraava vuoro ei ole ajoissa suuren matkustajamäärän vuoksi, jolloin pendelöinti ei enää onnistu ja jotkut nuoret ovat joutuneet vuokraamaan asunnon Turusta. Bussiyhtiö ei tällaisia ajattele eikä hallitus myöskään tunne saaristossa asuvien arkea. Liikenneasiat ovat koko saariston elinkeinon edellytys.

Myös esimerkiksi ”huussiongelmaa” saarilla on käsitelty. Asun nyt neljättä vuotta ulkosaaristossa ja tiedän henkilökohtaisesti, mitä on tyhjentää huusseja talkootyönä tuhansien turistien kyläilyn jälkeen. Saaristoelämän haasteet eroavat Paraisten keskustan ongelmista täysin ja monilla keskustan asukkailla ei ole käsitystä todellisesta saaristoelämästä yhteysalusten takana. Ulkosaaristo kansallispuistoineen kannattelee Paraisten turismia, joka on suurimpia yksittäisiä tulonlähteitä kunnan taloudessa. Valtionosuuksissa saamme 6 miljoonan saaristolisää, jonka on tarkoitus tukea kunnan taloutta saariston tuomien ylimääräisten haasteiden osalta. Mielestäni tätä saaristolisää pitäisi käyttää mahdollistamaan päätöksentekoa saariston asioissa.

Asun nyt neljättä vuotta ulkosaaristossa ja tiedän henkilökohtaisesti, mitä on tyhjentää huusseja talkootyönä tuhansien turistien kyläilyn jälkeen.

Paraisten vasemmistolla on vahva osallisuus niin Varhassa, kuin Maa- ja metsätalousministeriön alaisessa SANK:ssa (saaristoasiain neuvottelukunta). Viemme suoraan lautakunnassa koottujen keskutelujen tulokset hyvinvointilaueen ja valtion päätöksentekoon ja on ilo huomata, miten monet asiat ovat edenneet kauttamme MMM:n uuteen saaristo-ohjelmaan.

Kuntaliitoksen jälkeen päätöksenteko on keskittynyt vahvasti keskustan huoliin ja ennen itsenäiset ulomman saariston kunnat tulevat mainituksi usein vain sivulauseissa. Saaristolautakunta pitää myös huolta siitä, että näiden kunnanosien ääni ja huolet viedään eteenpäin. Saaristolautakunta ehdottoman tarpeellista säilyttää, jotta saariston ongelmat ja haasteet saadaan vietyä eteenpäin ja korjattua. Sen kautta on mahdollista kerätä ”hiljaista tietoa” ja viedä sitä eteenpäin monille saariston toiminnoista päättäville toimijoille, kuten Elylle, joka hallinnoi lauttaliikennettä, Varhalle, jonka palvelut ulkosaaristossa ovat vielä erittäin huonoja, sekä Postiin, Matkahuoltoon, Saaristoliikenteelle jne.

Valtakunnallisestikin erityislaatuisen saaristolautakunnan jatkolle ei ole yksimielistä tukea toistaiseksi muissa puolueissa, mutta aihe jakaa mielipiteitä puolueiden sisällä. Luonnollisesti tieyhteyksien äärellä on vähemmän kannatusta ja ensimmäisen lautan jälkeen heti enemmän. Tämäkin heijastaa sitä, miksi on niin tärkeää pitää Paraisten kaltaisen kunnan päätöksenteko laajana ja monimuotoisena.