Tervetuloa meille!
Tekstin on kirjoittanut Pia Lindevall perustuen asiakirjoihin, jotka on löydetty asunto-osakeyhtiö As oy Brunnsdäldistä Paraisilla. Lindevall on asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toivoo saavansa yhteyden henkilöihin, jotka ovat asuneet talossa tai muuten tuntevat sen historian. Lindevallin yhteystiedot saa lehden toimituksesta.
Virkamiehille tarkoitetun talon rakentamisen suunnittelu alkoi alkuvuonna 1947. Taloyhtiön perustamisasiakirjan mukaan taloa tarvittiin, koska ”ymmärrettävästi Suomessa ei ole rakennettu virkamiehille sopivia taloja seitsemään vuoteen”. Tällä viitattiin luonnollisesti sota-aikaan ja sen päättymisen jälkeiseen aikaan, jolloin oli kova kiire järjestää mm. suurelle evakkoväestölle asuntoja. Sotavuosien jälkeen teollisuus Suomessa kasvoi nopeasti ja myös Paraisten Kalkkivuori oy:llä (perustettu 1898) oli tarve löytää asuntoja muualta Suomesta muuttaneelle kaivostyöväestölle. Virkamiehiä oli vähän, joten heidän asumistarpeensa eivät olleet sodan aikana tai heti sen päättymisen jälkeen listalla ensimmäisinä.
Tuohon aikaan Suomi oli vielä huomattavan luokkaistunut ja ns. paremmalle väelle haluttiin omia asuntoja ”nykyaikaisine mukavuuksineen”. Myös Paraisten Kalkkivuori oy:ssä herättiin heidän tarpeisiinsa. Vuonna 1947 kerättiin halukkaista projektiin osallistujista lista ja taloa ryhdyttiin suunnittelemaan. Suunnittelijaksi valikoitui Paraisten Kalkkivuori oy:n arkkitehti Erik Lindroos. Tontiksi valikoitui ilmeisesti aiemmin paikalla sijainneen taimiston (plantskola) paikalla oleva alue, jonka mainittiin olevan vastapäätä täysihoitolaa. Talo sijaitsee Paraisilla osoitteessa Kaivotie 5 (Brunnsvägen 5). Talossa on kaksi rappua ja yhdeksän asuntoa.
Aamuaurinko keittiössä
Mukana talon suunnittelussa sekä sen alkuperäisinä osakkaina olivat myös Paraisten Kalkkivuori oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja, vuorineuvos Emil Sarlin ja hänen vaimonsa Edit. Yhdellä heidän tyttäristäänkin oli vuosikymmeniä asunto osakeyhtiössä. Löytyneiden dokumenttien mukaan myös vuorineuvosparin poika Erik Sarlin tuntuu osallistuneen aktiivisesti talon suunnitteluun. Hänen jäljiltään löytyy mm. 27.2. 1948 laadittu piirros, jossa hän laskee talolle mahdollisimman optimaalista sijoituspaikkaa. Talon piti sijaita tontilla siten, että ”aurinko paistaa klo 16 julkisivun jokaiseen asuntoon”. Suunnitelmissa onnistuttiin, sillä talo on loistavasti sijoitettu tontille: keittiöihin paistaa aamuaurinko ja olohuoneisiin sekä parvekkeille iltapäivä- ja ilta-aurinko.
Talon rakentaminen aloitettiin 2.4. 1948. Rakennustöitä valvoi insinööri Evert Pasell ja vastaavana rakennusmestarina toimi Karl Skarp, jotka molemmat myös muuttivat taloon asumaan ja asuivat siinä vuosikymmenten ajan. Rakennusbudjetti oli 9 500 000 markkaa, mutta hinta nousi lopulta yhteentoista miljoonaan markkaan. Materiaalien hankinta sujui hyvin, vaikeimmaksi osoittautui ruostumattomasta teräksestä valmistetun pellin ja kupariputkien löytäminen, jotka nekin löytyivät lopulta hyvien suhteiden ansiosta. Talon rakentamiseen käytettiin mm. 100 000 tiiltä, joista 10 00 oli ns. sahanpurutiiltä (sågspånstegel), jota nykyään pidetään ekologisena ja hyvän lämmöneristysominaisuuden omaavana materiaalina. Muuraustyöt etenivät vauhdilla ja jo heinäkuun alussa 1948 talo seisoi vesikaton alla. Harjakaiset rakennusmiehille pidettiin 1.7. ja muille 3.9. 1948.
Rakennusbudjetti oli 9 500 000 markkaa, mutta hinta nousi lopulta yhteentoista miljoonaan markkaan.
Nykyaikaisia asuntoja
Talo valmistui lopullisesti 2.3. 1949. Asunnot olivat silloisten standardien mukaan erittäin nykyaikaisia: jokaisessa asunnossa oli mm. kylpyhuone, sähköliedet ja jääkaapit. 1949 löytyneen taloyhtiön hallituksen pöytäkirjasta käy ilmi, että sähköliesien ja jääkaappien omistussuhteet olivat vielä asukkaille epäselvät. Tuossa dokumentissa todetaan, että liedet ovat taloyhtiön omaisuutta, kun taas jääkaapit (mikäli sellaisen haluaa…) ovat asukkaiden omaisuutta.
Talossa sijaitsi myös taloyhtiön hallinnoimat talonmiehen asunto, vierashuone sekä pesutupa ja wc, jotka kaikki sijaitsivat A-rapussa. Vierashuone oli taloyhtiön vieraiden käytössä, mutta 1962 kirjatusta dokumentista käy ilmi, että vuorineuvoksetar Edit Sarlin lupautui maksamaan vierashuoneen uuden kalustuksen sillä ehdolla, että huone olisi ensisijaisesti hänen vieraidensa käytössä. Pyykki pestiin ilmeisesti puilla lämmitettävissä pyykkipadoissa, koska pesutuvassa ja takoissa tarvittavien klapien säilytyspaikaksi ehdotettiin 1949 varastoa, jossa säilytettiin kelkkoja (nyk. pyörävarasto). Pesukone kaikkien yhteiseen käyttöön hankittiin 1951. AEG-merkkiseen pesukoneeseen käytiin taloyhtiön koko hallituksen voimin tutustumassa Turussa asti ja sellainen myös hankittiin.
Taloa hoidettiin huolella
Taloyhtiön hallinnosta vastasivat vuosien ajan asukkaat, joista monet asuivat talossa vuosikymmeniä. Hallituksen puheenjohtaja vaikuttaa aina hoitaneen myös isännöinnin, joskin tämä tieto joidenkin vuosien osalta on hiukan epävarma. Talon isännöinti siirtyi ulkopuoliselle taholle vasta 1988. Taloa hoidettiin dokumenttien perusteella erittäin tarkasti ja huolella; pienetkin kunnostustarpeet etukäteen tai heti ongelmien ilmaannuttua. Taloyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjoja on parhaimpina vuosina 70- ja 80-luvuilla kirjoitettu jopa kuukausittain. Monien alkuperäisten asukkaiden kuolinpesille siirtyneet asunnot vaihtoivat omistajia 1980- ja 1990-luvuilla.
Talo on vanha, mutta siitä on näiden vuosikymmenten ajan pidetty pääsääntöisesti hyvää huolta. Se on rakennettu tavalla, jota nykyaikana on alettu arvostaa aiempaa huomattavasti enemmän. Samalla tavoin eli paikalle muurattuja, painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettuja taloja rakennetaan uudistuotantona nykyäänkin. Näin rakennettuja taloja pidetään hengitysilmaltaan terveellisinä ja yllättävänkin energiatehokkaina, jotka luonnollisesti ovat molemmat erittäin tärkeitä tekijöitä asumisterveyden ja -viihtyvyyden vuoksi.
Nykyiset asukkaat, joista on osa asunut talossa jo monia vuosia, haluavat jatkaa arvokkaan talon hyvää hoitoa. Talon asukkaiden kesken elää vahva talkoohenki, jonka voimalla hoidetaan niin ympäristöä kuin taloakin. Taloyhtiön asukkaat muodostavat nykyaikana jo harvinaiseksi käyneen yhteisön, jonka tavoitteena on tukea ja varmistaa kaikkien viihtyminen sekä asumisturvallisuus. Pihalla on yhdessä mm. pelattu pelejä, grillattu ja viimeisimpänä loppukesästä 2024 vietetty talon 75-vuotisjuhlia, johon osallistuivat melkein kaikki talon asukkaat. Talkoovoimin ja nyyttikestiperiaatteella järjestetyissä juhlissa syötiin hyvin ja viihdyttiin pihalla juhlakatoksen alla myöhään yöhön.