Tonttien kysyntä nousussa

– Kiinnostus on lisääntynyt selvästi syksyn aikana ja optimisimi tuntuu jälleen perustellulta.

Näin toteaa Paraisten kaupungin maankäyttöinsinööri Peter Lindgren. Hän vastaa loppupäässä kaupungin tonttien myynnistä ja markkinoinnista.

Varsinkin viime vuosi oli erityisen heikko, mutta tämän vuoden puolella kaupungin tonttimyynti on jälleen kääntynyt nousuun.

– Olemme aikaisemminkin kokeilleet tonttimyynnin osittaista ulkoistamista kiinteistönvälittäjille, mutta sillä kertaa konsepti ei oikein ottanut onnistuakseen. Toki menestys voisi tällä kertaa olla aivan erilaista, mutta jos asiaa kuitenkin ajattelee veronmaksajan kannalta tuntuu järkevämmältä hoitaa myynti omin voimin, Lindgren toteaa vastauksena kiinteistönvälittäjien toteamukseen viime viikon PK:ssa.

– Lopullinen osaaminen tonttiasioissa löytyy kuitenkin kaupungilta. Ne kiinteistönvälittäjät, joiden kanssa olen jutellut tämän ja viime kesän aikana ovat jopa itse todenneet, etteivät tontit mene kaupaksi, Lindgren sanoo.

Asiakkaat hakevat valmiita taloja, tai ainakin ovat tehneet niin parina-kolmena viime vuotena.

Verratessaan viime vuotta kuluvaan, ne ovat kuin yö ja päivä. Muutama vuosi sitten Lindgrenillä oli todella kiirettä toimistollaan, mikäli hän siis olisi ehtinyt siellä edes olemaan. Näyttöjä oli lähes jokaisena päivänä.

– Nyt on taas alkanut tapahtumaan. Puhelin soi viime vuotta tiheämmin ja kyselyitä tulee säännöllisesti. Viime vuosi oli luvattoman hiljainen sekä myyntien että edes yleisen kiinnostuksen osalta. Rakennuslupiakin myönnettiin tavanomaista vähemmän, Lindgren sanoo.

Syytä tähän muutokseen Lindgren ei tarkalleen tiedä. Hän voi ainoastaan arvailla. Samansuuntaisia positiivisia viestejä on kantautunut hänen korviinsa myös naapurikuntien kollegoilta.

– Kurssi kääntyi totaalisesti syksyn aikana. Yksi tonttikauppa toteutuu perjantaina, toinen lokakuun alussa. Lisäksi kahden tontin kohdalla vuokrasopimuksia ollaan viimeistelemässä, Lindgren kertoo.

Suurin osa viime aikoina tonttien perään kyselleistä ovat löytäneet kaupungin tarjonnan nimenomaan netin kautta.

Omien sivujen ohella kaupunki markkinoi tonttejaan esimerkiksi Turun Rakenna & Sisusta -messuilla.

– Jos päätyisimme antamaan tonttien markkinointivastuun ulkopuoliselle taholle, on muistettava että suuri osa taustatiedosta on kuitenkin meillä. Voin itse vastata suureen osaan kysymyksistä, ja tarvittaessa ohjaamaan kyselijän joko rakennustarkastuksen tai kaavoituksen puheille, Lindgren toteaa.

Ulkoistaminen vaatii myös kilpailuttamisen, eli käytännössä kuka välittäjä tahansa voi saada tehtävän – eikä välttämättä paikallinen taho.

Ylipäätään kunnat käyttävät aniharvoin ulkopuolisia välittäjiä tonttimarkkinoinnissa, varsinkin mikäli kunta itse vastaa tonttien lohkoamisesta.

– Saattaa olla että saisimme muutaman yksittäisen lisätontin myytyä ulkopuolisen välittäjän kautta, mutta taustatyöt tehdään kuitenkin kaupungin toimesta ja jokaista tonttikauppaa edeltää poliittinen päätös. Jos myynti halutaan ulkoistaa, se asia olisi otettava puheeksi siinä vaiheessa, Lindgren muistuttaa.

Hänen mielestään kaupungin kannattaa kuitenkin aina yrittää myyntiä omien kanaviensa kautta ensi kädessä.

– Muutamien asuinalueiden kanssa ulkoistamista toki voisi kokeilla, Lindgren sanoo.

Kiinteistöjen kohdalla asia on toinen. Kaupunki on kokeillut erilaisia vaihtoehtoja näkyvyyden lisäämiseksi netissä, mutta myös muita keinoja käyttäen.

Hän mainitsee äskettäin myydyn Granvikin kiinteistön hyvänä esimerkkinä.

– Se oli myynnissä kahden kuukauden ajan, mutta välittäjällä se tuskin olisi saanut samanlaista yksittäistä näkyvyyttä kuin nyt onnistuimme saamaan. Kunta myyjänä nostaa aina kohteen kiinnostavuutta, Lindgren sanoo.

Tarjonta ei aina vastaa kysyntää. Siitä asiasta Lindgren on samaa mieltä. Hän saa usein kyselyitä potentiaalisilta ostajilta, jotka olisivat kiinnostuneita rakentamaan pienempiä, yhden kerroksen taloja.

Kirkkosalmenrannan asuinalue onkin sitten tapaus erikseen.

Hartelan tulisi rakennuttaa alue valmiiksi vuoden loppuun mennessä, mutta he ovat viestittäneet ettei sellaista ole odotettavissa. Noin 400 000 euron suuruinen uhkasakko odottaa, mutta sen lisäksi kaupungin keinot ovat melko vähissä. Toki rakentamattomien tonttien kiinteistövero on rakennettua korkeampi.

– Voimme antaa rakennuskehoituksen kaavoitetuille tonteille, mutta se koskee siinä tapauksessa koko kaupungin aluetta. Sellainen on annettu kerran aikaisemmin, vuonna 1989, eli siinä on kyse melko harvinaisesta toimenpiteestä.

Muilta osin neuvotteleminen lienee paras keino edetä asiassa, Lindgren sanoo.

Erilaisia vaihtoehtoja on puntaroitu useasti. Kaupunki onkin lunastanut osan tonteista. Toki rakentamisen käynnistyminen olisi kaupunginkin intresseissä.

– Riippuen neuvotteluiden etenemisestä uusi kaavoitus voi tulla ajankohtaiseksi. Useampien talojen kiinteistöyhtiöiden konsepti ei myöskään ole osoittautunut toimivaksi Paraisilla, joten tonttien lohkominen pienemmiksi osiksi voisi tulla kyseeseen, Lindgren sanoo.

Voimassa oleva asemakaava ei salli yhden kerroksen rakentamista kyseisellä alueella.

Mikael Heinrichs 050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi