Valitsemisesta
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Tove Hagström, ruotsin kielen opettaja, yrittäjä
Elämme parhaillaan vaaliaikoja. Eduskuntavaalien lisäksi monella on tai on ollut ajankohtaista valita opintolinja tai kesätyö. Me valitsijat olemme onnekkaita. Saamme valita eikä kaikille ole suotu useaa eri vaihtoehtoa, joiden väliltä voi valita. Mutta valitseminen on vaikeaa! Näennäisesti pienet valinnat voivat olla suoranaisesti elämäämme vaikuttavia. Jonkin valinta merkitsee usein samalla jonkin muun valitsematta jättämistä. Kun sanoo kyllä sanoo samalla ei. Tai näin pitäisi olla. Emme voi tehdä kaikkea mitä haluaisimme tehdä.
Monelle meistä on vaikeaa sanoa ei. Esimerkiksi se jos soittaa mahdolliselle työnantajalle ja sanoo työlle kiitos ei, voi nostaa pintaan tuskanhien. Sekunnit jolloin puhelin hälyttää ja toivoo voivansa sulkea puhelimen ja olla välittämättä koko asiasta. Mutta samalla toivon että puheluun vastaa juuri oikea henkilö, jotta saan asian pois päiväjärjestyksestä.
Ja hän vastaa. Silloin pitää uskaltaa olla rohkea ja selkeä. Vain todeta että olen tehnyt päätökseni, olen tehnyt valintani. Joskus on sekä vaikeaa että kamalaa olla sitten vain hiljaa. Vaikeaa olla selittelemättä, kiertelemättä ja puhumatta koska työnantajalle saattaa olla hankalaa löytää tilalle joku toinen. Muistaa että työnantajan osalta on kyse työasiasta, ei niin että hän ajattelisi työstä kieltäytyvän olevan maailman suurin petturi.
Hyvä työntekijä on sellainen, joka on valinnut. Hän on valinnut työnsä ja valinnut pois jotain muuta. On myös kaikissa tilanteissa helpompaa tehdä yhteistyötä ihmisen kanssa joka sanoo selvästi: tämä tehtävä sopii minulle, tämän minä hallitsen. Mutta tämä tehtävä ei sovi minulle, en halua sitä hoitaakseni. Silloin kaikki osapuolet tietävät missä mennään. Silloin minäkin tiedän pyytää tarvittaessa apua koska oletetaan että hoidan sen mitä olen luvannut.
Kun olen juuri valinnut ja valinnut pois, ja sydän lyö edelleen normaalia nopeammin äsken soittamani puhelun jälkeen, avaan radion, jossa soi Gabriellan laulu. Helen Sjöholm laulaa: ”Det är nu som livet är mitt. Jag har fått en stund här på jorden.” (Juuri nyt elämä on minun. Olen saanut hetken täällä maan päällä.”) Ja minä nauran– on kyse siitä että valitsemme miten käytämme hetkemme. Syvällä sisimmässäsi tiedät mitä sinun tulee valita. Tee viisaita valintoja tänään ja pyri ainakin siihen mitä haluat valita.
Tove Hagström
suomennos Leena Lehtonen