Vuoden harmain aika

Tätä kirjoittaessani eletään lauantaita. Takana tunnin kävely syksyisessä aamupäivässä. Aurinko on jossakin pilven takana. Ilma on syksyisen viileä mutta samalla vielä oudon lämmin. Elämme vuoden harmainta kuukautta.

Marraskuu vetää mielen maahan. Tarvitsemme auringon valoa ja lämpöä pysyäksemme energisinä. Nyt energiaa pitää etsiä vitamiinipurkista. Synkkyyttä ei helpota maailman tilanne, jonka vaikutukset näkyvät myös meidän arjessamme. Huoli kustannusten noususta on todellinen. Kuinka kauan tilanne jatkuu tällaisena? Kuinka paljon se mahdollisesti pahenee? Miten minä selviän taloudellisesti? Mistä saan apua, jos tilanne käy todella pahaksi? Kukaan ei taida tietää näihin vastauksia. Odotamme. Yritämme tehdä oikeita päätöksiä hatarilla tiedoilla.

Mietin, millaisen selviytymissuunnitelman voisin tehdä omaan talouteeni. Talouden jaan neljän nuoren kanssa. Kulutus on suuri, jollei sitä tietoisesti rajoita. Itselleni en tarvitse oikeastaan mitään uutta. Runsaat etätyöt mahdollistavat sen, etten tarvitse uusia vaatteita. Ruokaan meneviä kuluja pystyisin vähentämään, jos keskittyisin suunnittelemaan ateriat etukäteen. Isosta soppakattilasta riittäisi vielä seuraavallekin päivälle. Lämmityskuluja en oikein pysty pienentämään, koska huonelämpötila on jo ennestään ollut alhainen. Takkaa tulee polteltua nyt useammin. Hieman mietityttää milloin keittiön kodinkoneet tulevat tiensä päähän. Toivottavasti jaksavat vielä ainakin vuoden.

Koska rahat eivät taida riittää ulkomaan matkaan tai mihinkään muuhunkaan ylimääräiseen niin pitää keskittyä muihin asioihin, jotka tuovat hyvä mieltä keskelle harmautta. Opettelisinko uusia ruokia samalla, kun teen omaa selviytymissuunnitelmaani. Samalla kertaa laittaisin niin paljon, että osan voisi pakastaa myöhempiä syömisiä varten. Käsityöt ovat aina hyvä valinta minulle kun samalla saan luotua lämmintä itselle ja rakkaille.

Lehteä lukiessasi on kuusi sunnuntaita jouluun. Joulun aikaan päivät alkavat taas pidentyä. Katseen voi silloin suunnata kohti kevättä. Helmikuussa voi laittaa ensimmäiset siemenet itämään. Toukokuun alun kolumnissani kirjoitin luonnon puhkeamisesta kukkaan. Sitä jotenkin itsekin avautuu samaan tahtiin, kuin puiden silmut. Välillä pitää sulkeutua, jotta voisi avautua uudelleen. Siksi meillä on marraskuu ja muut harmaat ja pimeät kuukaudet. Ihanaa loppuvuotta kaikille!

Milla Jakobsson

Viittä vaille viisikymppinen hyvinvointiaan pohtiva äiti