Yksi perhe pilkkoo puita, toinen valaa ja kolmas kaataa puita – "Koulun omat resurssit eivät riittäisi"
Kirjalan koulu on huomannut ulkona oppimiseen panostamisen hyödyt. Koulu avasi viime viikolla talvikeskuksensa, jossa on muun muassa grillikota ja takka.
On muutama aste miinusta, lumi narskuu kenkien alla ja keuhkot hengittävät raikasta ilmaa. Nuotion ympärillä puupenkeillä istuu alakoululaisia, esikoululaisia ja opettajia kuuntelemassa, kun rehtori Bo ”Bobban” Blomqvist pitää puheen ja avaa Kirjalan koulun oman talvikeskuksen. Ulkoilmaohjaaja Patrik Berghäll seisoo nuotion luona ja kääntelee 60 grillimakkaraa, joista lapset ja aikuiset saavat kohta nauttia.
Koulussa on jo vuosia panostettu ulkona oppimiseen
Kyläkoulu sijaitsee noin yhdeksän kilometriä pohjoiseen Paraisten keskustasta. Koulussa on jo vuosia panostettu ulkona oppimiseen. Koulun aktiivinen vanhempainyhdistys on monella tavalla edesauttanut oman talvikeskuksen syntyyn. Keskuksessa on luistinrata, grillikota ja ulkohuussi. Uusimmat lisäykset ovat takka ja puupenkit, joille kaikki koulun oppilaat mahtuvat istumaan. Pienen matkan päässä metsässä on hiihtolatu.
– Koulun omat resurssit eivät riittäisi, sanoo Blomqvist ja näyttää ylpeänä mitä aktiiviset vanhemmat ovat saaneet aikaiseksi Kirjalan koululla.
"Eräs isoisä antaa meille polttopuita"
Vanhempainyhdistys on aktiivisesti hakenut varoja eri säätiöiltä ja se on saanut tukea muun muassa C.G. Sundellin säätiöltä ja Aktiasäätiöltä. Tulisielu Kirjalan talvikeskusprojektin takana on vanhempi Jenny Kronberg.
– Kun olin mukana vanhempainyhdistyksen hallituksessa vuonna 2020, rehtorilta tuli toivomus talvikeskuksesta, ja sillä tiellä ollaan, sanoo Kronberg.
Vaikka on saatu tukea, projektia ei olisi voinut toteuttaa ilman vanhempainyhdistyksen talkoohenkeä.
– Eräs isoisä antaa meille polttopuita, muutama vanhempi on lahjoittanut meille puita puupenkkeihin ja he ovat myös sahanneet ja toimittaneet ne tänne.
Vanhempien osallistumisesta voi tehdä pitkän luettelon, jossa on kaikkea hitsaamisesta valamiseen, lumitoiden tekemistä ja luistelukentän jäädyttämistä. Kronberg toimi aikaisemmin puheenjohtajana Kirjala Hem och Skola-yhdistyksessä, mutta hän on nyt antanut ohjat Sonja Dragonille, joka oli myös paikalla juhlimassa avajaisia.
Kyläläiset käyvät mielellään talvikeskuksessa viikonloppuisin
Blomqvist tuo esiin sen, että hän on huomannut ulkona oppimiseen panostamisen hyödyt, mikä on kannustanut kehittämään koulun ympäristön infrastruktuuria. Ei ole harvinaista, että koulun lapset opettelevat kertotaulua samalla kun juoksentelevat pihalla. Kun biologian tunnilla opiskellaan männyistä, tarvitsee vain ja lähteä katsomaan mäntyä luonnossa.
Myös muut kuin koulun oppilaat hyötyvät projektista, sillä esimerkiksi kyläläiset käyvät mielellään talvikeskuksessa viikonloppuisin.
Koulu on tehnyt yhteistyötä ulkoilmaohjaajan Patrik Berghällin kanssa kahdeksan vuotta. Hänellä on 24 vuoden kokemus ulkona oppimisesta, ja hän työskentelee Folkhälsanilla.
– Koulun opettajista on tullut lasten kanssa luonnossa olemisen asiantuntijoita.
Berghäll osoittaa grillikotaa ja sanoo, että sitä käytetään joka viikko, ja esimerkiksi esikoululaisilla on säännöllisesti satuhetki kodassa. Berghäll itse pitää erilaisia työpajoja oppilaille. Esimerkkinä hän mainitsee keskiaikaisen projektin, jossa leikittiin erilaisia roolipelejä ulkona. Kun oppilailla on ollut joitain vaikeuksia jossakin oppiaineessa, esimerkiksi suomen kielessä, opetus on siirretty ulos ja se on vaikuttanut myönteisesti oppimiseen.
Mikä on seuraava projekti?
– Se on varmaan miniareena tekonurmella, sanoo Blomqvist pilke silmäkulmassa.
Malin Johansson
Käännös: Linn Turkki