Talousjohtaja haluaa nähdä kunnan asukkaiden tarpeet

Paraisten kaupungin uusi talouspäällikkö näkee talouden ohjauksen instrumenttina, joka antaa kuntalaisille mahdollisimman paljon.

Kun Maija Elenius oli nuori ei hän ollut koskaan ajatellut että tarvitsee työssään ruotsin kielen taitoa. Kun hän oli valmistunut ekonomiksi ei hänellä ollut ajatustakaan siitä että hän työskentelisi jonakin päivänä kuntasektorilla.

Ruotsia hän on puhunut sujuvasti jo pitkään ja siitä hän kiittää muun muassa aikaa Partekin konsernin johdossa.

Kuntasektorilla, Paraisten kaupungin talouspäällikkönä hän on ollut nyt puoli vuotta kaupunginjohtajaksi valitun Patrik Nygrénin seuraajana.

Sanotaan että Eleniuksen myötä kaupungin organisaatioon on tullut raikkaita tuulia elinkeinoelämästä.

– Joku saattaa luulla että kunta- ja yritystaloudessa on valtavan iso ero, mutta otetaan nyt esimerkiksi kirjanpitolaki, joka on sama molemmille. Kirjanpito on keino tehdä päätöksiä mahdollisimman oikeista perusteista lähtien. Ei voida sanoa että tehdään oikeita päätöksiä, sillä kuka voi sanoa mikä on oikein?

– Kun verrataan kuntaa isoon yritykseen tai konserniin ei päätöksenteko ole niin erilaista kuin voisi ajatella, myös konsernis-

sa tarvitaan selvityksiä ja sillä on tietä viitoittava hallitus eikä päätöksistä tekoihin siirrytä yhdessä yössä.

– Näen että tehtäväni on antaa päättäjille sellaista tietoa että he tietävät mahdollisimman hyvin mitä heidän tekemänsä päätökset merkitsevät.

– Kuntatalous vaatii myös vastuunottamista, sekä virkamiehiltä että päättäjiltä. Joskus olisi hyvä jos voisi vaihtaa rooleja, jotta näkisi miltä näyttää toisella puolella.

Paraisten talous ei ole mikään katastrofi vaikka velkaa on paljon ja sekä valtionosuudet että verotulot vähenevät. Elenius muistuttaa että hän aloitti aikana jolloin säästäminen oli jo avainsana ja eri sektorit työskentelivät kovasti jotta kustannuskehitys saataisiin muuttamaan suuntaa.

– Vuosi 2014 oli ihan hyvä ja mitä nyt näemme oli myös 2015 hyvä. Tälle vuodelle laadittu talousarvio on tasapainossa.

Tasapaino on tavoite, mutta tärkeintä on että olemassa olevilla varoilla luodaan kuntalaisile mahdollisimman paljon hyviä asioita.

Mutta kaikesta huolimatta Parainen täyttää kriisikuntakriteerejä?

– Kyllä, yhden kriteerin koskien velkaantumista. Mutta tänä päivänä on vain harvoja kuntia, jotka eivät täytä vähintään yhtä kriteeriä, jos niitä on neljä niin luokitellaan kriisikunnaksi.

– Tällä hetkellä näyttää siltä että vuoden 2017 suunnitelma ei toteudu, mutta 2018 se toteutuu.

Jos jälleen verrataan yksityiseen elinkeinoelämään tekee Elenius, Sisu-Auton entisenä osa-omistajana, seuraavan rinnastuksen:

– Kunnissa on haastavaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoidon kustannusten ennakoiminen. Voidaan ehkä arvioida kuinka monta kuorma-autoa tai kuljetusajoneuvoa voidaan myydä seuraavan vuoden aikana, mutta miten tiedetään kuinka paljon ihmiset sairastavat tai miten paljon on kysyntää sosiaalihuollolle?

Kun Elenius yhdessä miehensä ja kolmannen osapuolen kanssa osti Sisu-Auton, oli se askel uuteen – yrittäjäksi.

– Mieheni oli ollut yrityksen toimitusjohtaja ja yhdessä toisen yrityksessä toimineen kanssa hän alkoi miettiä olisiko yksinkertaisempaa ostaa yritys.

– Se oli uutta ja hauskaa. Se oli myös vaativaa, kuljetusalan asiakkailla ei ole helppoa heilläkään mutta lopulta saimme yrityksen toimimaan. Kun mieheni sitten oli sitä mieltä että oli aika myydä ja jäädä eläkkeelle, olimme päätyneet siihen että rakennamme Nauvoon omakotitalon kesähuvilan asemesta.

Niin heistä tuli nauvolaisia ja sitä he ehtivät olla puolen vuoden ajan ennen kuin talouspäällikön virka tuli avoimeksi. Tilintarkastajaksi opiskelleen ekonomi Maija Eleniuksen uteliaisuus heräsi.

– Ajatella jos vielä voisin kokeilla jotain uutta, kunta-alalla ja jos minulla voisi olla työ Nauvossa!

Seitsemän hakijan joukosta valittiin ainoa nainen, Elenius, 58. Hän on maanviljelijän tytär Päijät-Hämeen Kärkölästä ja viihtyy lähellä luontoa. Vaikka kuntatalous ei olekaan mitään tanssia ruusuilla, on hänellä mielestään arjessaan kultareunus.

– Se että on kirjoituspöytä Nauvossa ja kolmen kilometrin pituinen työmatka, on luksusta.

Anja Kuusisto

050 400 2352/anja.kuusisto@aumedia.fi

suomennos Leena Lehtonen

Maija Elenius