Tuhannen ja yhden yön kahvila ihastutti

Punaisen Ristin rasismin vastaisen viikon aikana kouluissa on järjestetty luentoja – ja viime perjantaina myös kahvila.

Koivuhaan koulun kirjastossa riittää kuhinaa. Erityisesti perjantaina, sillä sen kautta kulkevat kaikki koulun 315 oppilasta – ja suuri osa opettajista. SPR:n Paraisten osaston palkitun Monikulttuurisen työryhmän ja koulun yhteistyössä järjestämä kahvila on paljon muutakin kuin pelkkä mehu- ja pullapiste.

Kahvilasta saa myös tietoa erilaisista perinteistä Syyriassa ja Marokossa, juhlapukeutumisesta ja esimerkiksi arabialaisen huivin sitomisesta erilaiseen käyttöön.

– Torstaina afganistanilainen Ali Nofouri kävi Paraistenseudun koulussa kertomassa omista kokemuksistaan. Hän on asunut suomessa jo 16 vuotta ja valmistuu kohta tradenomiksi, monikulttuurisen työryhmän Sirkka Koivunen kertoo.

Hän oli erityisen otettu siitä, miten hiirenhiljaa oppilaat istuivat kun Nofouri kertoi tarinaansa.

Koivuhaan koulun kahvilan käytännön järjestelyistä vastaavat puolestaan marokkolainen Raja Hamdaoua, syyrialainen Bushra Aasar ja marokkolainen Mustapha Achkir. Naiset ovat leiponeet erilaisia suolaisia ja makeita herkkuja, kuten syyrialaista baklavaa, pinaattitäytteisiä pikkupiiraita, minipitsoja – ja perinteisiä suomalaistyylisiä mokkaruutuja.

– Ihan jotta lapsilla on myös jotain tuttuja makuja, Hamdaoua nauraa.

Tarjolla on myös opettajia silmälläpitäen kardemummalla maustettua, tuhtia arabialaista kahvia sekä kanelilla maustettua teetä – ja sekamehua lapsille.

– On erittäin mukavaa pitää kahvilaa juuri lapsille, he ovat yleensä erittäin kiinnostuneita ja kyselevät kaikenlaisia asioita, Aasar sanoo.

Naiset ovat tottuneet pitämään kahvilaa, sillä he ovat olleet monesti mukana erilaisten tapahtumien yhteydessä.

Achkir kävi Koivuhaan koulussa jo tiistaina kertomassa marokkolaisesta kulttuurista ja keskiviikkona vieraana oli puolestaan irakilainen Azeldeen Kadham joka asuu tätä nykyä Nauvossa.

– Hän on opiskellut suomea viiden kuukauden ajan joka päivä ja kertoi neljäsluokkalaisille oman tarinansa suomeksi. Kun jalkapallo nousi puheeksi, siitä vasta innostunut keskustelu alkoikin, Koivunen kertoo.

Rasismin vastaisen viikon koulutapahtumat ovat toimineet hyvin varsinaisen opetussuunnitelman tukena. Aiheet on saatu hyvin mukautettua eri aineisiin, ja vierailut ovat tukeneet esimerkiksi maantiedon ja uskonnon oppitunteja.

Opettajat Timo Nieminen, Piia Virtanen ja Elina Vermola ovat olleet mielissään järjestelystä ja kiittelevät sitä, että rasisiminvastaisuusteema on onnistuttu saamaan konkreettisella tavalla esille.

– Vierailujen myötä asia konkretisoituu paljon paremmin kuin jos opettaja puhuu luokan edessä ja selittää esimerkiksi mitä rasismi on. Kun oikea ihminen tulee kertomaan omista kokemuksistaan, se on aivan eri asia, Virtanen sanoo.

– Ennakkoluulo on tiedon vastakohta ja vasta tiedon avulla voi saavuttaa suvaitsevaisuuden, Vermola toteaa.

Opettajat ovat huomanneet miten kertomukset ovat avanneet oppilaiden ajattelua ja millaisia kysymyksiä heissä on herännyt.

– Vierailuista on ollut hyötyä myös maahanmuutajataustaisille oppilaille, sillä he eivät välttämättä osaa kertoa ja vastata kaikkiin kysymyksiin, joita heille esitetään. Vieraat ovat sen sijaan pystyneet tukemaan ja auttamaan myös lapsia ja tavallaan helpottanut heidän sopeutumistaan, opettajat uskovat.

– Iso kiitos Sirkalle viikon järjestelyistä, sillä tämä on ollut meille opettajille todella helppo tapa omaksua aihe ja jalkauttaa se tavalliseen, opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, Nieminen kiittelee.

Kahvilassa satelee kysymyksiä isolta oppilasjoukolta. Yleisöstä kysellää esimerkiksi marokkolaisesta koulunkäynnistä ja kielistä.

– Marokossa oppilaat aloittavat koulunkäynnin 7-vuotiaina ja koulu kestää 12 vuotta. Arabian kielen lisäksi ranska on koulussa yleinen kieli, koska Marokko on entinen Ranskan siirtomaa, Achkir kertoo.

Välissä opetellaan muutama arabien kielen sana, eli tervehdys ”marhaba” ja kiitos ”shukran”.

Achkir kertoo myös muslimien juhlapyhistä ja Marokon sekä Espanjan suhteista ja omasta sukutaustastaan.

– Minun isäni ja isoisäni kuuluivat berberivähemmistöön Marokossa, olemme kotoisin Marokon eteläosasta.

Mikael Heinrichs

050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi