Yhteinen vastuumme
Ilahduin suuresti, kun minut kesäkuussa 2024 nimitettiin vuoden Calccikseksi. Nimitys tuntui kiitokselta työstä, jota teen kirjakaupan ja johtamieni kuorojen parissa. On todella mukavaa saada tunnustusta laajemmassa kontekstissa! Tämä oli toinen kerta, kun vuoden Calccis valittiin, eikä siihen liittynyt mitään velvoitteita.
Vuoden 2024 Calcciksena haluan kuitenkin tuoda esiin näkemykseni muutamassa minulle tärkeässä asiassa.
Yhdessä voimme pitää Malmin elävänä
Puolitoista vuotta sitten ostimme serkkuni kanssa Booklet-kirjakaupan Malmilla. Kirjakaupan pyörittäminen on hauskaa, ja olemme saaneet erittäin myönteistä palautetta monilta alueen ihmisiltä. Monet arvostavat mahdollisuutta tehdä ostoksia kotikentällä, jolloin säästää aikaa. Jos on ajoissa liikkeellä, ehdimme yleensä tilata tuotteita, joita meillä ei satu olemaan varastossa.
Kauppiaina olemme täysin riippuvaisia myynnistä, jotta voimme ylläpitää liiketoimintaamme. Joulumyynti oli todella hienoa, mutta me kaikki tarvitsemme myyntiä ympäri vuoden. Viime vuonna erityisesti kevät oli meille hyvin hiljainen, ja useat muut kauppiaat sanoivat samaa.
En tarkoita, että kaikkien pitäisi tehdä ostoksia myymälöissämme päivittäin, mutta toivon, että me kaikki ajattelemme paikallisesti, KUN haluamme ostaa jotain. Meillä on monia avuliaita kauppiaita, jotka tarjoavat henkilökohtaista palvelua ja auttavat meitä löytämään tarvitsemamme tai haluamamme. Jotta voimme tietää, mitä asiakkaamme haluavat, on tärkeää käydä avointa ja aktiivista vuoropuhelua!
Verkko-ostokset ovat arkipäivää, ja tietenkin on joskus perusteltua tilata tuotteita kotoa tai tehdä ostoksia suurissa kauppakeskuksissa, mutta jos haluamme elinvoimaisen keskustan, jossa on erilaisia erikoisliikkeitä, meidän kaikkien on tehtävä ostoksia myös paikallisesti. Nykyään Malmilla on useita kauppoja tyhjillään. Yhdessä voimme houkutella uusia kauppiaita ja yrittäjiä, se hyödyttää meitä pitkällä aikavälillä!
Elinvoimaa yhdistyksiin
Koko aikuisikäni olen toiminut aktiivisesti eri yhdistyksissä. Nyt keskityn aktiivisesti kolmeen johtamaani kuoroon, mutta olen myös useiden muiden yhdistysten jäsen. Vuosien varrella olen usein toiminut eri johtokunnissa. Jokainen tehtävä on opettanut minulle jotakin ja antanut minulle arvokkaita sosiaalisia kontakteja.
Yhdistystoiminta ja talkootyö ovat olleet vuosien varrella tärkeä ja luonteva osa elämää Suomessa. Eräs hyvä ystäväni sanoo, että yhdistystoiminta on yksi demokratiamme tärkeimmistä tukipilareista, ja olen täysin samaa mieltä. Yksin jonkin asian muuttaminen on kuin tuulimyllyjä vastaan taistelua, mutta kun yhdistys ajaa jotakin asiaa, sillä on paljon enemmän painoarvoa.
Nykyään kuitenkin tuntuu, että moni ei halua tai ehdi sitoutua mihinkään yhdistystoimintaan. Jos haluamme elinvoimaista yhdistyselämää tulevaisuudessa, meidän on nyt suojeltava olemassa olevia yhdistyksiämme ja oltava itse aktiivisia, mutta myös houkuteltava nuorempia ihmisiä yhdistyksiin. Taidot, joita oppii olemalla aktiivinen esimerkiksi hallitustyöskentelyssä, kantavat usein hedelmää myöhemmin elämässä!
Nykyään kuitenkin tuntuu, että moni ei halua tai ehdi sitoutua mihinkään yhdistystoimintaan.
Kaikkien ei tarvitse laulaa kuorossa tai toimia toimihenkilönä, mutta kaikki yhdistykset tarvitsevat toiminnassaan sekä jäseniä että toimihenkilöitä ja ylimääräisiä käsiä talkoissa ja erilaisissa tapahtumissa. Mitä useampi jakaa tehtäviä, sitä helpompi niitä on hoitaa ja sitä hauskempaa se on!
Useimmat yhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia, mikä on usein niiden toiminnan päämäärä. Se voi olla esitys, konsertti, luento, näyttely, ottelu tai jotain muuta. Tällöin on yhtä tärkeää, että me kaikki osallistumme katsojina ja yleisönä! Tapahtumien hinnat ovat usein alhaiset, jotta yleisöön saataisiin enemmän ihmisiä - mutta samalla järjestö tarvitsee tuloja jatkaakseen toimintaansa. Rahaa vielä tärkeämpää on saada vastakaikua yleisöltä, olipa se sitten innokas suosionosoitus tai kiitos vieraskirjaan.
Yhdessä voimme tukea ja suojella aktiivisia yhdistyksiämme ja varmistaa, etteivät ne kuole sukupuuttoon!
Huolehtikaamme toisistamme
Emme voi vaikuttaa siihen, mitä maailmassa nykyään tapahtuu, mutta voimme pitää huolta toisistamme täällä omassa yhteisössämme. Nyt toivon, että me kaikki Paraisilla työskentelemme aktiivisesti sen eteen, että meistä tulisi ” vahvempia yhdessä”.
Parainen on suhteellisen pieni kaupunki ja monet ihmiset tuntevat toisensa, joten kaduilla ja toreilla tervehditään usein iloisesti. Viedään se askeleen pidemmälle ja otetaan tavaksi tervehtiä kaikkia, tai kuten jostain luin:
”Kohtaa kaikkia tuntemattomia ystävinä, joita et vielä tunne”.
Me kaikki haluamme, että meitä kohdellaan ystävällisesti, ja meillä on siihen oikeus! Kääntäen se tarkoittaa myös sitä, että meillä kaikilla on velvollisuus käyttäytyä samalla tavalla lähimmäistämme kohtaan. Mielestäni on erityisen tärkeää, että me vanhemmat ihmiset otamme kaikki nuoret mukaan yhteiskuntaan, sillä se antaa hyvän mallin heidän tulevaisuudelleen. Tervehdys, nyökkäys tai hymy ei vaadi paljon, mutta se voi merkitä paljon vastaanottajalle. Ja kuinka onnellinen oletkaan, kun joku kysyy, miten voit, tai antaa sinulle kohteliaisuuden!
Nähdään Malmilla!