Rengastie 30 vuotta – onko meillä varaa jättää sen potentiaali käyttämättä?
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Saaristotie mt 180 on Kaarinasta Korppooseen saakka pian aivan erinomaisessa kunnossa, kiitos uusien siltojen ja 2027 valmistuvan Paraisten väylän. Juhlaan on aihetta, mutta samalla katse on käännettävä Saaristotien jatkeeseen: Korppoo-Houtskari-Iniö-yhteyteen. Rengastie täyttää 30 vuotta, mutta tuo osin yksikaistainen tieyhteys kaipaa kipeästi peruskunnostusta ja muuttamista ympärivuotiseksi.
Varsinais-Suomen liikennestrategiassa Rengastie on määritelty maakunnallisesti tärkeäksi. Myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Ville Valkonen ja Visit Turku Archipelagon toimitusjohtaja Kristiina Kukkohovi ovat viitoittaneet tietä: maakunnan matkailutulo on mahdollista yli kaksinkertaistaa miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä, jos panostamme ympärivuotiseen ja ekologisesti kestävään saaristomatkailuun. Kysymys kuuluukin: onko meillä varaa olla tarttumatta tähän Saariston liikenneolojen kehittämisen tarjoamaan mahdollisuuteen?
Asuttavuus ja palvelut uhattuina Åbo Akademin tuore asuttavuustutkimus (2025) kertoo karua kieltä: jopa 30 % Houtskarin 3000 osa-aika-asukkaasta haluaisi muuttaa alueelle pysyvästi, jos olosuhteet sen vain sallisivat. Paraisten strategiana on 500 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä - mutta kuka muuttaa Iniöön tai Houtskariin, jos liikenneyhteydet ovat liian hankalat?
Nykyisellään Iniö on pääosan vuotta eristyksissä muusta kaupungista ympärivuotisen Houtskari-Iniö-yhteyden puuttumisen takia.
Nykyisellään Iniö on pääosan vuotta eristyksissä muusta kaupungista ympärivuotisen Houtskari-Iniö-yhteyden puuttumisen takia. Tämä on kuntarakennelain vastaista ja estää ruotsinkielisen sote- ja opetushenkilöstön pendelöinnin Iniöön, missä ruotsinkielistä henkilökuntaa tarvitaan. Tämä vaarantaa peruspalvelut, kuten Iniön vanhainkodin toiminnan. On myös kestämätöntä, että iniöläiset joutuvat kulkemaan Kustavin ja Turun kautta päästäkseen läheistensä luo Paraisille.
Turvallisuusympäristö on muuttunut Emme voi sivuuttaa myöskään muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta. Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson muistutti tammikuussa 2026, että saaristoväylien suojaaminen on osa Naton yhteistä puolustusta. Nykyinen tilanne, jossa Turun, Raision ja Naantalin satamien suojana toimivaan saarikehään johtaa vain yksi kunnollinen maantieyhteys, ei tarjoa maanpuolustukselle parhaita lähtökohtia. Saaristomeren saavutettavuus on myös osa kansallista turvallisuutta.
Mitä pitäisi tehdä?
- Kivimon lauttaväli on Suomen lyhyin (168 m). Silta tähän on jo luvitettu. Toteutuspäätös tarvitaan.
- Mossalantie välillä Träsk-Mossala (14 km) on vaarallisen huonossa kunnossa. Tie on peruskorjattava ja kaksikaistaistettava ympärivuotisen kansainvälisen matkailun ja maanpuolustuksen vaatimalle tasolle.
- Houtskari-Iniö-lauttayhteys: Nykyinen kesäliikenne hitaalla aluksella on muutettava ympärivuotiseksi ja kapasiteettia on nostettava. Tämä on elinehto Saariston elinkeinoelämälle ja palveluiden säilymiselle.
Korppoo-Houtskari-lauttaväli on Suomen pisin ja kallein (n. 4 M€/vuosi). Onko valtiolla siihen varaa vai voidaanko kehittää halvempia ja nopeampia toimintamalleja?
Nykyinen tehottomuus ja huonokuntoiset tieosuudet estävät investointeja ja asukasmäärän kasvua. Vain liikenneolojen parantaminen voi taata, että saaristo pysyy asuttuna ja elinvoimaisena. Rengastie on päivitettävä tälle vuosituhannelle – matkailun, asuttavuuden ja turvallisuuden nimissä. Yksityiskohtaisempi Rengastien kehittämissuunnitelma on tekeillä ja siihen palataan myöhemmin.
Paraisten päättäjille on tarjottu mahdollisuus avata sitä, mitä kaupungissa tapahtuu lukemattomien poliittisten kokousten aikana ja niiden välillä. Jokainen puolue kirjoittaa vuorollaan kolumnin.