Kyllä sitä ennenkin osattiin

Käsipalloprofiilit Bror ”Brolle” Blomqvist (vas.), Reidar Grönroos, Tore Strömborg ja Harry Henriksson uskovat tämän kauden nuoreen Piffeniin, mutta tietävät myös miten vaikeaa alku voi olla. Kuva: Mikael Heinrichs.
Käsipalloprofiilit Bror ”Brolle” Blomqvist (vas.), Reidar Grönroos, Tore Strömborg ja Harry Henriksson uskovat tämän kauden nuoreen Piffeniin, mutta tietävät myös miten vaikeaa alku voi olla. Kuva: Mikael Heinrichs.
Käsipalloprofiilit Bror ”Brolle” Blomqvist (vas.), Reidar Grönroos, Tore Strömborg ja Harry Henriksson uskovat tämän kauden nuoreen Piffeniin, mutta tietävät myös miten vaikeaa alku voi olla. Kuva: Mikael Heinrichs.
Julkaistu:

Lauantain käsipalloliigaottelun PIF–Dynamo Riihimäki yhteydessä seuran kautta aikojen ensimmäinen miesten SM-sarjajoukkue kokoontuu. Joukkue käy yhdessä tutustumassa PIF-centeriin, ruokailemassa ja tulee esittelyyn kello 17.30 Puntissa alkavan ottelun alla.

– Tänne on tulossa väkeä Ahvenanmaalta, pääkaupunkiseudulta, Kuusankoskelta... Oikeastaan ympäri maata, kertoo tapahtumaa muutaman puhelinsoiton jälkeen kasaamaan ryhtynyt Bror Blomqvist.

Eräs iso syy kokoontumiseen on se, että joukkue haluaa tunnustaa väriä ja kannustaa omaa seuraansa.

– Meidän ensimmäinen kausi oli vaikea, emme voittaneet montaakaan ottelua, valmentaja Reidar Grönroos muistelee selaillessaan mustaa, vahakantista muistivihkoa. Siitä löytyy kaikki ottelutulokset siltä kaudelta – ja myöhemmiltäkin.

– Yhtäläisyyksiä tämän kauden joukkueeseen on paljon. Meilläkin oli nuori joukkue, jossa oli paljon 17-, 18- ja 19-vuotiaita nuoria, toteaa joukkueen oikea laituri Harry Henriksson.

Pelaajat muistelevat miten hienolta tuntui pelata laidalla Helsingin Urheilutalolla, jossa oli ruhtinaallisesti tilaa. Tänä päivänä se halli kuuluu pääsarjatason kapeimpiin.

– Monien mielestä meillä oli etua pienestä kotihallistamme, mutta todellisuudessa uskon että meillä olisi ollut enemmän hyötyä isommasta hallista kun olimme pieniä ja vikkeliä. Isot helsinkiläisjoukkueet tulivat tänne ja heittivät meidät kumoon puolesta kentästä, toteaa entinen viivapelaaja ja oikea laituri Tore Strömborg.

Puhutaan paljon käsipallobuumista, jonka nousu pääsarjaan on tuonut mukanaan. Mutta osattiin sitä ennenkin.

– Siihen aikaan täällä Sarlinin koulun salissa oli tila vähissä, väkeä oli ylhäällä estradilla ja kaksin kerroin ympäri koko kenttää, Strömborg muistelee.

– Jos meillä olisi ollut Punt-halli siihen aikaan, sekin olisi ollut ääriään myöten täynnä.

Pargas IF:n naisten joukkue pelasi yhteensä 26 peräkkäistä SM-sarjakautta, joista ensimmäinen oli vuorossa jo 1957–58. Naiset olivat ottaneet kolme SM-mitalia ennen miesten debyyttiä korkeimmalla sarjatasolla.

Mikael Heinrichs 050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi