Laivaristeily oli monelle Koivisto-juhlien huipennus

Sunnuntain pääjuhlaan osallistui lähes 400 koivistolaista ja heidän jälkeläisiään.

Parainen isännöi viikonloppuna Koivisto-juhlia, jotka järjestettiin nyt 67. kerran. Noin 70 talkoolaista Turun seudun koivistolaisten puheenjohtaja Matti Agge primus motorina huolehti siitä että  entiset koivistolaiset ja heidän jälkeläisensä jo useammassa sukupolvessa viihtyivät.

Lauantaina ohjelmassa oli suku- ja kyläkokouksia ja sukututkimusklinikka, jolla sai tulostettua itselleen sukukartan. Oli taidenäyttelyjä ja taide- ja perinnetoimikuntien toimintapajoja. Lapsille oli omaa ohjelmaa karjalanpiirakan leipomisesta huovutukseen. Sarlinin koululla tavattiin tuttuja ja haasteltiin kuulumisia. Myynnissä oli Koivistoon liittyvää kirjallisuutta, käsitöitä, kortteja yms. Sanontoja Karjalan murteella kuten ”Parraat kalavaleet saap langattomal verkol” oli myynnissä rintanappeihin painettuna.

Kaivoskierros ja vierailu Liisa Ake-Helariutan Evakkotuvalle Vanhalle Malmille kuuluivat myös lauantain ohjelmaan, ja koska saaristossa merimaisemissa oltiin niin iltaohjelmassa oli laivaristeily m/s Lilyllä. Oppaana toimi Matti Agge ja haitarimusiikista vastasi Jukka Hänninen. Lauantaina eri tapahtumiin osallistui noin 300 henkeä.

Sunnuntaina oli vuorossa jumalanpalvelus Paraisten kirkossa. Pääjuhlaan Sarlinin koululla osallistui lähes 400 henkeä. Juhla aloitettiin Karjalaisten laululla, minkä jälkeen sytytettiin kylien kynttilät. Matti Agge toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja seurakunnan tervehdyksen esitti kappalainen Jari Heikkilä.

– Evakkotaival vei koivistolaiset eri puolelle maata ja yli 300 seurakunnan alueelle, totesi FT Leena Rossi juhlapuheessaan. Rossi ei ole itse Koivistolta, mutta on perehtynyt Koiviston historiaan ja julkaissut mm. teokset Koivistolaisten arkielämää (2003) ja Koivistolaiset evakossa (2006).

– Uudella asuinpaikalla oli pakko sopeutua ja koivistolaisuus muuttui ja menetti useita piirteitä. Paluun ajatus oli olennainen osa monen identiteettiä. Vuonna 1944 perustettu Koiviston Viesti on edelleen koivistolaisten yhdysside kuten myös Koivisto-Seura, sanoi Rossi.

Musiikkiohjelmaa esittivät Jaalamiehet sekä laulajat Satu Kallonen ja Essi Toivanen säestäjänään Sirkku Miiluniemi. Maritta Lehtiö lausui runoja, jotka pohjautuvat mm. hänen vanhempiensa kirjeenvaihtoon. Nuoren koivistolaisen puheen piti 15-vuotias Vilma Agge, joka oli kuullut paljon tarinoita ukiltaan Matti Aggelta. Vuonna 2009 hän pääsi itse käymään Koiviston Koivusaaressa ja myöhemmin myös Viipurissa ja Humaljoella.

Ohjelman juonsivat Hanna Kokkala ja Eero Ahtikari ja äänitarkkailijana toimi Mari Agge.

Vuoden 2015 koivistolaiseksi valittiin Jarmo Ratia, maanmittauslaitoksen entinen pääjohtaja ja Koivisto-Seuran aiempi puheenjohtaja. Ansiomerkin saivat seuraavat: Kaija Pönni-Susiluoto, Tuula Agge, Tuula Mickelsson, Riitta Pohjanuoma, Matti Agge, Matti Ketonen ja Hannu Seppinen.

Ennen juhlan päättänyttä Maamme-laulua Pentti Karvonen toivotti kaikki tervetulleiksi ensi vuoden Koivisto-juhlille Porvooseen, jossa ensimmäiset juhlat järjestettiin vuonna 1949.

Paraisille asutettiin sotien jälkeen 360 karjalaista, joista suurin osa oli koivistolaisia, jonkin verran myös venäjänkielisiä Muolaasta. Suurin osa sai uuden kodin lähinnä kartanoiden kuten Kuitian ja Atun sivutiloilta.

Leena Lehtonen

leena.lehtonen@fabsy.fi