Melkein 15 vuotta

Olen ollut mukana ns. kaupunginhallitushuoneessa siitä asti kuin nykyinen Paraisten kaupunki (silloin Länsi-Turunmaan kaupunki) näki päivänvalon, eli vuodesta 2009. Siitä vaikuttamiskanavasta olen nyt luopunut, koska tärkeät luottamustehtävät Varhassa vievät hyvin paljon sekä aikaa että aivokapasiteettia. Olen sekä valtuustossa, hallituksessa että ryhmämme puheenjohtaja. Lisäksi on myös vielä paljon muita luottamustehtäviä, mm. saariston kehittämiseen liittyviä.

Kun katson 15 vuotta taaksepäin oikein hirvittää miten paljon on muuttunut, sekä kuntakentällä että maailmassa. Silloin ei tiedetty etäkokouksista mitään, menin kaikkiin kokouksiin kaupungintalolle ja talvisin piti välillä mennä jään yli kotisaareen Nauvossa kotiin kun lossi ei enää kulkenut. Hiihtäen tai potkukelkalla tai kävellen. Pimeässä tai tähtitaivaan alla. Pandemia muutti paljon asioita, myös hyvään suuntaan. Silloin 15 vuotta sitten ei myöskään puhuttu sen tyyppisestä Soteuudistuksesta kuin meillä nyt on rakenteilla, vaan ainoastaan erityyppisistä kuntaliitoksista. Paljon aikaa meni, jo 2006 lähtien, eri mallien vatvomiseen.

Uuden Länsi-Turunmaan kaupungin ensimmäiset vuodet olivat myrskyisiä. Se siitä. Jälkimainingeissa elämme edelleen, mutta käsirysyt ovat loppuneet.

Tämän tyyppisessä kaupungissa missä on vastakkainasettelua ja hyvin erilaisia tapoja elää, on tietysti järkevintä satsata nimenomaan erilaisuuteen, vahvoihin identiteetteihin ja tehdä niistä vahvuuksia, eikä vähätellä niitä. Toki hyvin paljon yhteistäkin on.

Matkailuun leveämmät hartiat, uusi saaristolautakunta, kohta avattava uusi hieno koulu keskustassa, ilmasto- ja ympäristöohjelma, toisenlainen nykyaikaa vastaava organisaatio sekä siihen liittyvä elinvoimaan keskittyvä elinvoimavaliokunta, ovat kaikki erittäin hyviä edistysaskeleita.

Kuitenkin väkiluku vähenee siitä huolimatta, että me poliitikot yli puoluerajojen jo vuosia sitten päätimme, että väkiluku ei saa pienentyä ja että runsaasti toimia koko organisaatiossa tarvitaan sen estämiseksi. Omasta aloitteestani pandemian aikana ei ole näkynyt paljoakaan. Siinä vaadin, että kun pandemian takia melkein tulvi ihmisiä erityisesti saaristoon, kaupunki olisi tarttunut tähän nopeaan muutokseen ja yrittänyt saada ihmiset jäämään, asettumaan ja osaksi vahvoja yhteisöjä. Ilmeisesti kaupunginjohtajalla on hieman eri käsitys siitä, miten edistetään väkiluvun kasvua, ja kohta on liian myöhäistä. Asiantuntijat ovat korostaneet, että moni kunta ei kerta kaikkiaan pysty pitämään väkiluvun edes nykyisellään, mutta Paraisten kaupungilla on sellaisia vahvuuksia mitä harvalla muulla on. Niitä ei vaan ole ymmärretty/jaksettu hyödyntää. Surullista.

Jos palveluista tingitään niin silloin negatiivinen kierre on valmis eikä paluuta ole. Tämä ei saa tapahtua! Kuten Petri Abrahamsson kolumnissaan kirjotti joku aika sitten, nyt on syytä tehdä kunnon arviointi.

Vuokra-asuntoja on varsinkin saaristossa aivan liian vähän, mutta taitaa olla näin myös keskustassa. On kunnan vastuulla pitää huolta siitä, että mm. sotehenkilöstölle löytyy kohtuuhintaisia kivoja vuokra-asuntoja, muuten valtava henkilöstöpula iskee vielä voimakkaammin.

Jokaisessa kunnassa talous on aaltoileva, aivan kuten Saaristomerikin. Ei saa ruveta panikoimaan aina kun mennään hieman huonompaan suuntaan, kuten n. 10 vuotta sitten. Silloin kaupungintalolla keksittiin säästötoimenpide siirtää Nauvon yläaste Korppooseen. Asukkaiden valtavan vastustuksen vuoksi näin ei koskaan tapahtunut. Tänään koulu on tunnettu, kauempanakin, mm. hienosta Saaristotietouskursseistaan (tästä tein aloitteen saman iltana kuin valtuusto päätti säilyttää yläasteen Nauvossa). Nauvon vahva yhteisöllisyys ja kehityshalu elää edelleen, mutta ilman yläastetta tilanne olisi toinen.

Asukkaiden vahva oman lähiympäristön puolustaminen on suuri rikkaus. Kunta on olemassa asukkaitaan varten.

Hyvää kesää!